Nosce te Ipsum - USKONTO - elämän PELI
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 |
|
||||||||||||
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
|||||||
|
|
|
|
 |
|
||
 |
 |
 |
|
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
Walsch, Donald, Neale, Keskusteluja Jumalan kanssa, Kirja 3. TIIVISTELMÄ
WSOY, Juva 2001. Conversation with God. An Uncommon Dialogue. Book 3. 1998. Myös tämä tiivistelmä on tehty englanninkielisiä lukijoita silmälläpitäen. Täällä saattaa olla jotain uutta johtuen siitä, että pää elää aina kirjoittaessa vähän eri tavalla ja edelliset Oivallukset kehittyvät edelleen. Paksunnettu teksti sekä kursivoitu on Walschin kirjasta. Tällä värillä merkitys olivat mielestäni lyhennelmässäni erittäin tärkeitä kohtia. Minun sanontani ovat kirjoitetut tällä fontilla.
Syyllisyys ja pelko ovat ihmisen ainoat viholliset. OBS! Syyllisyys on vitsaus - myrkky, joka tappaa kasvin. Et kasva syyllisyyden kautta vaan kuihdut ja kuolet. Tietoisuus ei kuitenkaan ole syyllisyyttä eikä rakkaus ole pelkoa. Pelko ja syyllisyys ovat siis ainoat vihollisesi. Rakkaus ja tietoisuus ovat tosi ystäväsi. Älä kuitenkaan sekoita niitä. s. 18 Pelko ja varovaisuus ovat kaksi eri asiaa. Ole varovainen, ole tiedostava, mutta älä pelkää. Pelko lamaannuttaa, tietoisuus sähköistää. Toimi sähköisesti, älä lamaannu. Jos voisin antaa sinulle jonkin lahjan ... se olisi pelottomuus. Sinun on uskallettava astua oman kokemukseesi Jumalasta. OBS! Pelko ja syyllisyys ovat ihmisen ainoat viholliset. s. 19 Nykypsykologina yksinkertainen toteamus on, että ihmiset haluavat lisää nautintoa eli he ajavat takaa parempaa laatua ja määrää sekä samalla haluavat pelon pois. Kuten olen kertonut, minulla nämä ovat saman janan eri päitä. Juokemme pakoon pahaa ja kohti hyvää. Kumpi niistä on ensiksi? Eli kumpi on oleellisempi? Mikä on ihmisen miltei vallitseva tiedostamaton olotila? Minusta kenenkään ihmisen minä ei ole ihmiselle riittävä. Tästä on Thoreau sanonut, että kyse on ’hiljaisesta epätoivosta’, joka on yhteistä kaikille ihmisille. Buddha puolestaan on sanonut, että ’elämä on kärsimystä’. Minä olen sanonut, että kenellekään ihmiselle hänen minänsä ei ole riittävä ja siksi etsitään nautintoa sekä parempaa tulevaisuudesta. Kun sinne parempaan päästään, niin sekään ei ole vähän ajan päästä riittävä, vaan taas täytyy suunnata toivo tulevaisuuden parempaa kohti. Jos siis nykypsykologia, Thoreau, Buddha ja minä olemme oikeassa, niin ihmisen pohjavire on kärsimys eli siis pelko. Syyllisyys on pelon kehitelmä samalla tavalla kuin toisten tai olosuhteiden syyllistäminen. Toisaalta Walschin kirjassa Jumala puhuu paljon NYTistä. Sen löytymättämyys kuvastaa ihmisen tuota samaa etsimistä. Ihmisen (99,99%) elämän perussävy on siis negatiivinen. Voit vain kuvitella, mitä se vaikuttaa näiden ihmisten elämään. Valitsen sinulle korkeimman hyvän, mutta senkin ylitse valitsen sinun tahtosi. Se on varmin merkki rakkaudesta. Kun haluan sinulle sitä, minkä sinä itse itsellesi haluat, silloin rakastan sinua todella. Kun haluan sinulle sitä, mitä minä sinulle haluan, silloin rakastan itseäni sinun kauttasi. s. 22 Tämä on Jumalan toiminnan ydin. Sinä tahdot ja Jumalan tehtävä on auttaa sinua saamaan se, mitä haluat. Jos elämäsi perussävy on negatiivinen, niin Jumala tekee sen mahdolliseksi sinun toiminnan sekä käyttäytymisen kautta. Siis periaatteessa Jumala ei sekaannu ollenkaan sinun mesomiseesi. Tässä on tietty dikotomia. Sinun sallitaan käyttävän ajatustasi suhteellisen hyvän etsimiseen, vaikka todellisuudessa sinun pitäisi etsiä Absoluuttista. Myhemmin kerrotaan, että Jumala kokee olevansa Absoluutti ihmisten suhteellisen pöljyyden vuoksi. Ilmeisesti me olemme yhtä Jumalan kanssa todella, kun löydämme NYTin avulla Totuuden. Et näe harmoniaa etkä ymmärrä tätä jumalaista oppia rakkaudesta ennen kuin käsität, että minun korkein valintani itseni hyväksi on sama kuin sinun korkein valintasi omaksi hyväksesi. Se johtuu siitä, että sinä ja minä olemme yhtä. OBS! Maslowin, Siegelin ja Siebertin ihmiset olivat dikotomisia eli heissä olivat kaikkia kahtiajaon piirteet yhtäaikaa olemassa. Heissä oli olemassa yhtäaikaa kaksi vastakkaista tilaa. Jumala ei tunnista ihmisen suhteellista hyvä-paha jakoa. Siispä Jumalalle on yhtä aikaa olemassa sekä hyvä että paha. Eli kyse on silloin harmoniasta. Se tarkoittaa, että kaksi ilmeisen ristiriitaista totuutta voi olla olemassa samassa tilassa samaan aikaan. Tässä tapauksessa ristiriita on, että sinä ja minä olemme erillämme ja että sinä ja minä olemme yhtä. OBS! Sama ilmeinen ristiriita näkyy sinun ja kaikkien muiden välisessä suhteessa. On suuri virhe huolehtia ihmissuhteessa siitä, mitä toinen haluaa, on, tekee tai omistaa. Huolehdi ainoastaan itsestäsi. OBS! Mitä sinun minäsi on, tekee tai omistaa? Mikä on minän korkein valinta? Kaikken suurin kahtiajako on ei hyvä vs. paha vaan elämässä sinä eli toinen ihminen ja minä eli siis sinä tarkkailijana. Kun huolehdit itsestäsi, kyse ei ole itsekkyydestä, vaan siitä, kun minä kuolee Itsensä Tuntemisen kautta ja sinusta ja minusta tulee yhtä. Sinnoin sinä olet pitänyt huolen itsestäsi. Sama pätee ilmeisesti myös Jumala ja minä suhteessa. Ajattelevalle ihmiselle Jumala ja hän ovat erillään. Kun ihminen pääsee Perille, hän ja Jumala ovat yhtä, koska ihminen on yhtä Kaikkeuden kanssa – lähimmäisten ja ympäristön kanssa. Erehdys ei siis piile siinä, että ihmiset valitsevat sen, mikä on parasta heille itselleen, vaan pikemminkin siinä, etteivät he tiedä, mikä heille on parasta. Tämä pohjautuu siihen, etteivät ihmiset tiedä, mitä todellisuudessa ovat ja vielä vähemmän he tietävät, mitä he haluavat olla.OBS! Sekä ylläoleva että allaoleva lause tulevat yhteen. Vasta sen jälkeen kun tiedät, kuka ja mitä sinä olet eli kun TUNNET ITSESTI ABSOLUUTTISESTI, sinä voit tietää sen, mikä on parasta itsellesi. Ongelma minättömyydestä on ajattelevalle ihmiselle siis myös minulle nykytilassa se, etten voi enää ajaa omaa parastani. Paras minälle on tässä tilanteessa paras Kaikkeudelle, kaikille ihmisille. Tässä tulee esille se ongelma, että jos minä tiedän sen Todellisen Parhaan, mikä kaikille voi tulle, minä joudun myymään Täydellistä Hyvää ihmisille, joille riittää pelkkä suhteellinen parempi. Eli tuotteelleni ei ole ostajia eikä tarvitsijoita. Et voi valita järkevästi parasta itsellesi ennen kuin päätät järkevästi, kuka ja mitä olet. Minulle on parasta, että annan sinulle sen, minkä sinä päätät olevan itsellesi parasta. Olen minä sinun kauttasi. Tässä viimeisessä lainauksessa on erikoista se, tarkoitetaanko tässä suhteellista ajattelevaa ihmistä vai ihmistä, joka on Itsensä Tuntemisen kautta päässyt Päämäärään. Jälkimmäinen on yhtä Jumalan kanssa. Suhteellinen ihminen taasen nostaa Absoluuttisen arvoa. ’Olen minä sinun kauttasi’. Jos tämä tarkoittaa, että Jumala on kovempi jehu siksi, että on Perille Päässeitä, jotka tietyllä tavalla siis vahvistavat Jumalaa ja Hänen olemistaan, niin vähän on tukijoukkoja. Annan siis sinulle aina sen, mikä on sinulle parasta ... vaikka myönnän, ettet aina ehkä tiedä sitä. Minä olen Kaikki kaikessa. Alku ja lopppu. Alfa ja omega. Minä olen kaiken summa ja sisältö. Kysymys ja vastaus. Ylhäällä ja alhaalla. Vasemmalla ja oikealla, tässä ja nyt, ennen ja jälkeen. Minä olen valo ja pimeys, joka luo valon ja tekee sen mahdolliseksi. Minä olen loputon hyvyys ja se ”pahuus”, joka tekee ”hyvästä” hyvän. Minä olen kaikkea tätä, kaikki kaikessa, enkä voi kokea itsestäni ainoatakaan osaa kokematta itseäni kokonaan. Tätä sinä et minussa ymmärrä. Haluat tehdä minusta yhden mutta et toista. Korkean ilman matalaa. Hyvän ilman pahaa. Kieltäessäsi minusta puolet kiellät kuitenkin puolet itsestäsi, ja jos niin teet, et voi milloinkaan olla se, mitä todella olet. Niin ollen olen harkitusti luonut sen, mitä en ole, voidakseni kokea sen, mitä olen. Taustalla on siis luomisen suunnitelma, jotta hommat saataisiin pelaamaan niinkuin ne pelittävät. Mitä Jumala ei ole? Hän ei ole suhteellisesti ajatteleva otus, kuten me olemme. Hän siis loi ihmisen, voidakseen olla se, mitä Hän on eli Absoluutti. Absoluuttista ei voi olla ellei ole suhteellista. Siis Ehdoton Hyvyys vaatii suhteellisen hyvyyden. Melko mitätön kohtalo tai toisaalta Jumalan kannalta melko itsekästä. Toisaalta yllä on kerrottu monin sanoin kahtiajaon hävittämisen tärkeydestä. Jos et ole sattunut lukemaan tarinoitani kahtiajaosta, niin tässä lyhyt versio. Ajattelin 1985, että ihmisen käyttäytymisen ymmärtäminen on ydinasia. Löysin kahtiajaon eli sen, että ihmiset ihannoivat hyvän puolelle asettuvaa asiaa. He haluavat aina itselleen siellä puolella olevia asioita, nopea, kaunis, älykäs, ahkera, jne. Samalla he juoksevat pakoon samojen asioiden vastakkaista puolta, hidas, ruma, tyhmä, laiska, jne. Rakensin jana-ajatuksen eli kumpi on liikkeen todellinen motiivi? Juoksevatko ihmiset kohti ahkeruutta vai pakoon laiskan leimaa? Ihmiset kokevat aina mieluummin motiivikseen hyvän kuin pahan pakenemisen. Siispä minä päätin, että ihmiset tekevät tämänkin asian itse asiassa tiedostamattaan käänteisesti. Motiivi on aina pahasta pakeneminen. Siitä huolimatta olen kaikki, mitä luon - siksi olen tavallaan se, mitä en ole. Siis Jumala on tästä syystä myös sitä, mitä hän ei ole eli suhteellinen. Tärkeintä meille ei ole tämän seikan miettiminen, vaan sen näkeminen, että sekä hyvä että paha ovat Jumalan luomia. Siispä syntikin on Jumalan luoma. Meidät asetettiin pelaamaan tätä Elämän Peliä. Meidän oma typeryytemme on, jos pidämme jotain syntinä tai pahana ja kärsimme sen tekemisestä. Useimmat ihmiset uskovat, että jos ”heillä on” jotakin (aikaa, rahaa, rakkautta, jne.) he voivat ”tehdä” jotakin, jonka ansiosta he ”ovat” jotakin (onnellisia, tyytyväisiä, jne). Todellisuudessa ”omistaminen” ei tuota ”olemista, vaan päinvastoin. Ensin täytyy olla onnellinen, tietoinen, viisas, jne. vasta sitten aletaan ”tehdä” asioita olemisen pohjalta ja saa huomata, että tekeminen tuottaa tuloksia ja sen, mitä on aina halunnut omistaa. s. 28 Liittyy siihen, mitä olen sanonut minän riittämättömyydestä ja siitä, miten rahan, tiedon ja taitamisen sekä arvostuksen avulla ihminen pyrkii tekemään ollakseen enemmän ja parempi suhteessa toisiin ihmisiin ja entiseen minäänsä. Me teemme asioita, ollaksemme niiden avulla enemmän tai saadaksemme niiden avulla rahaa, jonka avulla voimme ostaa jotakin, jonka avulla voimme olle enemmän. Kukaan ei ole kuitenkaan löytänyt tällä tavalla riittävyyttä. Huono systeemi, mutta sitäkään ei nähdä. Kaikki keskittyy olemiseen. s. 29 OBS! ”Kaikki mielentilat toteuttavat itsensä.” s. 29 Ihmisestä tulee se, miten hän käyttäytyy. Tämä on siis se, mitä me elämme käyttäytymisemme seurauksena. Jos koemme olevamme erossa Riittävästä Hyvästä elämämme on tiedostamatonta kärsimystä ja se näkyy. Jos ajat takaa nautintoa, mutta perussävy on kärsimys, ilmeisesti se on myös se sinun peruskäyttäytymisesi. Pidä hyvänäsi. Jumala ei palkitse tai rankaise. Vilpittömään tekoon päästään poistamalla itsekkään henkilökohtaisen edun tekijä. OBS! s. 30 Miten itsekäs henkilökohtaisen edun tavoittelu poistetaan? Tätä tässä Walschin kirjassa ei kerrota. Minä puolestani olen kertonut pelkästään sitä eli siis Itsensä Absoluuttisesta Rakastamisesta Itsensä Absoluuttisen Tuntemisen jälkeen. Tämä lähemmäksi Itsensä Tuntemistä tässä kirjakokonaisuudessa (1, 2, ja 3) ei päästä. Mitä ihminen on, sen hän luo. s. 31 Tämä on elämän suurin salaisuus. Sen selittämiseksi kirjoitettiin ensimmäinen ja toinen kirja. s. 32 Ole viisaus niin saat sen itsellesi. Älä etsi. s. 34 Älä etsi viittaa siihen, että kohde ei ole siellä, mihin voisit sen kuvitella siis tulevaisuudessa. Siksi älä etsi ole löytämisessä. NYT on aina. Sitä ei tarvitse etsiä. Sen tarvitsee vain löytää ja kaikki tulee sen seurauksena. Jumalana olen tietoinen kaikista valinnoistanne - niistäkin, jotka teette tiedostamattanne. En koskaan puutu niihin, pikemminkin päinvastoin. Minun tehtäväni on huolehtia, että valintanne toteutuvat. (Todellisuudessa toteutatte ne itse. Minä olen luonut järjestelmän. Perimmältään kaikki ajatukset kasvavat rakkaudesta tai pelosta. Siinä on alkuperäinen dualiteetti. s. 38 Kaikki voidaan jäljittää jompaankumpaan näistä tunteista. Ja loppujen lopuksi on vain yksi. Nyt voi uskoa sen, että Jeesuksen opetuksen ydin oli ’rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’ ja että se on kaiken ydin. Niin vähän uskonnosta tarvitaan. Siinä on kaikki, kun se puretaan oikealla tavalla. Eli ensin tulee itsen rakastaminen ja sitten lähimmäisen rakastaminen. Ennenkuin voidaan rakastaa itseä, on tiedettävä kuka minä olen. Ja kaiken ydin on Agabe eli Täydellinen Rakastaminen. Se ei onnistu ilman Täydellistä Itsensä Tuntemista. Siis muuta ei ole kuin RAKKAUS. Seuraavassa kerrotaan, millaista roskaa miesten ajattelu on aikaansaanut. Siihen ei ole muuta lisäämistä, kuin että ota mikä tahansa uskonto ja poista kaikki mitä suhteellinen ajattelu on siihen lisännyt ja saat sen, mikä on uskonnon ydin. Ja sitä ei ole paljon. Uskonnon ydin on Elämän löytäminen elämässä ja sen opettamiseen uskontokunnat eivät pysty. Ensin oli matriarkaalinen yhteiskunta. Sitten tuli partriakkaalinen järjestelmä. Lakkasitte ilmeisemasta tunteitanne. Se oli heikkouden merkki. Juuri tällöin miehet keksivät paholaisen ja miespuolisen Jumalan. Saatana on miesten keksintöä. Sitten miehet keksivät, että he voivat asettua itse johtoasemiin. s. 58 Saatanan keksimisessä oli kyse vallasta. s. 59 Sekä miehet että naiset on tuomittu toistamaan omia erehdyksiään loputtomasti itse aiheutetun surkeuden kehässä. Kyse ei ole erillisyydestä vaan yhteisyydestä. Erillisyys on illuusio. Kun se loppuu, päästään takaisin sisäisen voiman juurille. Sen voiman avulla pystyy tekemään mitä tahansa, olemaan mitä tahansa ja saamaan mitä tahansa. Luomisen voima on peräisin sisäisestä voimasta, joka syntyy yhteisyydestä. Sama on totta teidän ja Jumalan välisessä suhteessa sekä suhteessa kanssaihmisiin. Lakatkaa ajattelemasta itseänne erillisinä. Ei ole olemassa erillisyyttä. Ei toisistanne, ei Jumalasta eikä mistään, mikä on. OBS! Tämä on kaikkien aikojen suurin salaisuus. Se on se vastaus, jota on vuosituhansien ajan etsitty. Se on ratkaisu. Miehet käyttivät pelkoa, koska pelko oli heidän ainoa aseenssa. Miehet eivät uskotelleet asiaa naisille, vaan toisille miehille. s. 62 Jumalatar, äiti synnytti lapsen, joka ei ollutkaan hyvä. Sillä tavalla syntyi olento, joka kutsutaan Saatanaksi. Jos paha olento on miespuolinen, kuka voi sen kukistaa. Tarvitaan raakaa voimaa edustava olento, joka suojelee Jumalatarta. s. 64 Syntyi miespuolinen Jumala. Vähän aikaa he hallitsivat rinta rinnan. Sitten miespuoliset jumalat saivat vähitellen tärkeämmän roolin. Syntyi kiivas Jumala. s, 65 Sitä Jumalaa te palvotte tänä päivänä. Vallanhimoinen Jumala. Kuvitelma on muuttunut todeksi. Kristus on korkein esimerkki, mutta hän ei ole ainoa, joka on saavuttanut korkeimman tason. Kristus on Jumalasta syntynyt ihminen. s. 67 Jokainen ihminen on ”ihmiseksi tullut Jumala”. Sinä olet minä ja ilmaiset minua nykyisessä muodossasi. Minä olen jokaisessa kukassa, sateenkaaressa, tähdessä ja kaikessa. Minä olen tuulen kuiskaus, auringon lämpö ja lumikide. Minä en rajoitu teidän planeettanne ilmiöihin. Te ette tiedä, kuka minä olen, luulette vain tietävänne. Kaikkein pyhintä henkeä ei ole annettu vain teille. Minun olemiseni on kaikki. Kaikki. Kaikki on minun ilmaisuani. Kokonaisuus on minun luontoni. Ei ole mitään, mitä en ole, eikä sitä, mitä minä en ole, voi olla. Minun tarkoitukseni luodessani teitä, siunatut olentoni, oli että voisin kokea itseni oman kokemukseni luojana. Näin te olette tulleet tietoisiksi itsestänne. Näin teille on annettu suurin lahja, sillä olette saaneet olla tietoisia siitä, että olette oma itsenne. Juuri se minä olen. Aikaa ei ole olemassa. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat teidän luomianne käsitteitä, teidän keksimiänne realiteetteja, joiden avulla haluatte rajata nykyisen kokemuksenne. s. 70 Karman kehää ei ole olemassakaan. s. 73 Jos saatana on olemassa, hän on olemassa kaikissa niissä ajatuksissa, jotka olet ajatellut erilläsi minusta. Et voi olla erillinen minusta, sillä minä olen kaikki mikä on. Sinä ja minä olemme yhtä. s. 75 Helvetti on sitä, ettei tätä tiedä. Pelastus on sitä, että tietää ja ymmärtää sen täydellisesti. s. 76 Yksilöllisen todellisuuden luomisessa ajatusten hallitseminen... on kaikki kaikessa. Sitä saatettaisiin nimittää myös rukoukseksi. Ajatusten hallitseminen on rukouksen korkein muoto. Siksi on ajateltava vain hyviä ja oikeamielisiä asioita. s. 79 Tässä ohjeessa on mielentyyneys. Tässä prosessissa on rauha. Tässä tiedossa on ilo. Ei ole muuta ”aikaa” kuin nyt. Ei ole muuta ”paikkaa” kuin tässä. Tässä ja nyt on kaikki, mitä on. s. 81 Täsmälleen. Omaksu erilainen näkökulma ja ajatuksesi kaikesta muuttuvat. Kokemuksen luomisessa (TR: eli siis siinä, millaiseksi elämänsä luo, kun löytää Elämän elämässä.) hallittu ajattelu on kaikki kaikessa. Hallittu ajattelu on ajattelun hiljentämistä. Se tapahtuu NYTissä ja siitä kaikki alkaa. Ajattelu menettää hegemonia asemansa. Paljastuu, että ajattelun tuolla puolella on jotain. Rukoileminen on täydellistä näkemistä ja hyvien ja oikeamielisten asioiden ajattelemista. Kaikki mitä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa johtuu sisimpien ajatustenne, valintojenne, ideoittenne ja päätöstenne fyysisenä ilmentymänä - saatte mitä haluatte. s. 87 Tähän kohtaa toimittaa niiden ihmisten kiinnittää huomiota, jotka ovat saavuttaneet Päämäärän. Siitä voi löytää jotain. Älkää tuomitko sitä, joka elää näin. Pyrkikää itse muuttumaan ja muuttamaan olosuhteet, jotka mahdollistavat asiat. Nähkää pimeys, mutta älkää kirotko sitä. Tuokaa valoa pimeyteen. Tässä on muutamia niistä harvoista jutuista, jotka on suunnattu ajattelevalle ihmiselle. Ja kuitenkin hän tuomitsee Walschin kuten minutkin. Hahaaa!!! Antakaa valonne paistaa ihmisille. Olkaa valon tuojia. Valo voi valaista koko maailmaa. Antakaa siis valonne loistaa, valaistuneet! Lahjanne auttaa muita näkemään, mitä he ovat, antaa heille heidän oman minänsä. Siinä se tehtävä, joka Perille Päässeellä on. Pistää palamaan kaikesta huolimatta. Tällaista uskoa, jota minä sanon täydelliseksi tiedoksi, ei yritetä saavuttaa. Jos sen yrittää saavuttaa, sitä ei voi saada. Se on jotakin, minkä on vain oltava. Ihminen vain on tieto. Sinä olet se olento. Sellainen oleminen syntyy täydellisen tietoisuuden tilasta. Se ei voi syntyä muusta. Jos pyrit tulemaan tietoiseksi, et voi olla sitä. Älä siksi ”yritä uskoa”. Yritä sen sijaan siirtyä täydellisen tietoisuuden tilaan. Silloin uskominen ei enää ole tarpeen. Täydellinen tietäminen tekee ihmeitä. s. 103 Tämä on se tila, joka saavutetaan NYTin avulla ja löytämällä EL ÄMÄ elämässä. Siihen ei tarvitse uskoa, koska se on muuttunut lihaksi. Todennäköisesti ihmeiden tekemiseen tarvitaan energiaa. Ehkä siitä syytä toisaalta tarvitaan vähintäin kaksi Perillä olijaan. Seuraava lainus voi olla ensimmäinen viite siihen, että jotain on tapahtunut. Kyvyt ovat avautuneet. Niihin huomion kiinnittäminen on tietyllä tavalla heittäytymistä ‘hulluuteen’ eli siis ajatuksen ulkopuoliseen. Ensimmäinen askel psyykkisten ’kykyjen’ kehittämiseen on sen tiedostaminen, että niitä on, ja niiden käyttäminen. Kiinnitä huomiota jokaiseen aavistukseen, tunteeseen, jokaiseen intuitiiviseen ”oivallukseen”. Ole tarkkana. Sitten toimit sen perusteella, mitä ”tiedät”. Älä anna mielesi taivutella itseäsi luopumaan siitä. Älä anna pelon estää toimintaan. Mitä enemmän toimit näin, sitä enemmän intuitio palvelee sinua. Opi kiinnittämään siihen huomiota. s. 136 Psyykkisiä kykyjä on ihmisillä, jotka ovat avautuneet ilmiöiden tuottamille kokemuksille: värähdyksille. Psykkisesti herkkä ihminen pystyy aistimaan tällaista energiaa. Se on kuin silmäkulmassa häivähtävä välähdys. Oliko sitä siellä ollenkaan. Intuitio ei ole mielessä. Psyykkinen voima löytyy mielen ulkopuolelta, sillä intuitio (TR: Oivallus) asuu psyykessä. Sielussa. (TR: Absoluutissa eli sama kaikilla). Intuitio on sielun kuuloaisti. Intuitio, Oivaltaminen, Todellinen Luovuus oli minulle välähdyksenomainen Totuuden paljastuminen. Koko Totuus paljastui silmänräpäyksessä. Sen jälkeen yleensä ajatus ottaa sen haltuunsa ja haluaa tulkita sen ellei sitten ajatus säikähdä kokemusta ja tuomitse sitä suoralta kädeltä. Sielu on ainut instrumentti, joka on riittävän herkkä ”aistimaan” elämän hienoimmat värähtelyt, ”tuntemaan” sen energiat, ottamaan vastaan sen kentän aallot ja tulkitsemaan ne. s. 137 Ihminen ei välttämättä saa sitä, mitä pyytää, vaan sen mitä luo. s. 140 (TR: Ajatuksen järjestelmässä oleva ihminen toivoo - pyytää parempaa tulevaa. Saa sen on vähän aikaa tyytyväinen ja toivoo uudelleen parempaa tulevaa. Mikä tässä mättää? Hänen pyyntönsä luo riittämättömyyden noidankehän. Sen hän luo käytöksellään. Hän voisi älytä pyytää Täydellistä Riittävyyttä. Se ratkaisi noidankehän, mutta hän ei osaa luoda sitä. Pyytäminen edellyttää vain ymmärtämistä, mutta LUOMINEN vaatii asian tulemista LIHAKSI. Kyse on siitä, mitä ihmisen YTIMESSÄ on! Tämä on edellytys KAIKEN haluamansa saamiselle. 07.12.2006 klo 16:55) Meillä on kuusia aistia - haju, maku, kosketus, näkö, kuulo ja ... tieto (TR: Oivalluksen omainen Täydellinen Tieto). Tarinaa kirkosta. Pidä hatusta kiinni. Kirkko julisti, että oli oltava hyvä tai muuten kävisi huonosti. Rekarnaation kannattajat sanoivat, että on uusi tilaisuus ja vielä uusi. Yrittäkää parhaanne. Alkukirkko ei sitä voinut hyväksyä. Keksittiin uskontunnustus, joka antoi uuden tilaisuuden samalla tavalla kuin reinkarnaatio. Synnispäästö kulki kirkon kautta ei Jumalalta. Ihminen joutui pitämään kiinni jäsenyydestään kirkossa. Kirkko julisti synnintynnustuksen laiminlyönnin synniksi. Piti käydä ripillä kerran vuodessa tai Jumala vihastui. Kirkko keksi uusia sääntöjä, joiden takana oli Jumalan ikuinen kirous. Jos tunnusti, sai anteeksi eikä joutunut kadotukseen. s. 151 Ongelmaksi tuli se, että nyt saattoi tehdä mitä tahansa. Pelko kaikkosi. Keksittiin kiirastuli avuksi. Se ei ollut ikuinen samalla tavalla kuin helvetti. Ihminen joutuisi sen mukaan kärsimään vaikka tunnustaisi syntinsä. Jumalalta tulisi tietty määrä kärsimystä kaikesta huolimatta. Syntyi kuolemansynnit ja vähäisemmät synnit. Kuolemansynnistä joutui helvettiin, jos ei ripittäytynyt ennen kuolemaansa. Kirkossa käynti lisääntyi. Syntyi mahdollisuus ostaa itsensä vapaaksi kärisimyksestä. Erikoisanetta ei saanut Jumalalta vaan kirkolta. s. 152 Aneita annettii vain rikkaille suuria lahjoituksia vastaan. Annettiin jopa kokonaisvaltaisia aneita - ei kiirastulta ollenkaan. Lippu suoraan taivaaseen. Kirkko sai määrättömästi rahaa. Köyhillä ei ollut mahdollisuutta. Heillä oli kuitenkin kolikoita ja ne haluttiin pois. Keksittiin kynttiöiden sytyttäminen olon helpottamiseksi. Se vähensi vainajan kiirastulen tuskaa. s. 153 Siinä sitä on tarinaa kerrakseen. Siis mikään mitä ajattelet tai ymmärrät ei ole totta tai sanotaan niin, ettei siinä ole mukana totuuden hitustakaan. Voit siis hyvin kuvitella, miltä Perille Päässeestä tuntuu, kun tämä tapahtuu. MIKÄÄN EI OLE TUSKALLISTA, JOS YMMÄRRÄT (TR: OIVALLAT), ETTEI SE OLE TODELLISTA. Se on kuin elokuva tai näytelmä, joka esitetään mielesi näyttämöllä. s. 168 Mikään ei ole tuskallista, kun ymmärrät, ettei mikään ole todellista. Tämä on yhtä totta kuolemasta kuin elämästäkin. Kun ymmärrät, että kuolemakin on illuusio, voit tosiaan sanoa: ”Missä on pistimesi, kuolema?” Sanoin ensimmäisen työni yhteydessä Penfieldin avulla, että ihminen elää menneisyyden tallenteita, kun jokin ärsyke koskee hänen aivojaan. Tässä sama on näytetty jo aiemmin. Silloin se tuntui melko erikoiselta. En kyllä vieläkään pääse tuohon kuoleman illuusiomaisuuteen, mutta eiköhän se... Oikea ja väärä ovat ihmisen arvojärjestelmän filosofiaisia polariteetteja, joilla ei ole mitään tekemistä perimmäisen totuuden kanssa. Eivät ole vakioita edes omassa järjestelmässänne. Se siitä. Siinä menee oikein ja väärin, hyvä ja paha, sinä ja minä, sekä kaikki mahdolliset kahtiajaot. Toisaalta sinun täytyy ymmärtää, mitä siinä menee. Siinä menee kaikki mihin olet uskonut, koska koko ajatusmaailmasi pelaa kahtiajaoilla. Joten ole varovainen sen suhteen, mihin uskot. Asioita ei voi tehdä täysin tietoisena, voi vain olla täysin tietoinen. Jokapäiväinen mietiskely on paras keino tämän kokemuksen luomiseen. Kohota korkeampaan energiakeskukseen ja jopa poistua ruumiista. Mietiskelyssä asetutaan valmiustilaan täydellistä tietoisuutta silmälläpitäen. Tämä valvetila on todellinen valvetila. Mietiskely on ”väline”, mutta ei välttämätön tila kokemukselle. Mietiskellä voi seisoessa, kävellessä ja vaikka sukupuoliyhteyttä harjoitettaessa. Se on todellisessa valvetilassa olemista. Siinä lopetetaan kaiken tekeminen. Kaikki on täsmälleen siinä missä olette. s. 189 Kaikki tekeminen muuttuu tässä tilassa mietiskelyksi ja sielulle tarjottavaksi lahjaksi ja sielun tarjoamaksi lahjaksi. s. 190 Hengitä. Se on yksi väline. Hengitä pitkään ja syvään. Hengitä hitaasti ja rauhallisesti. Vedät sisään energiaa ja rakkautta. Kohtaat Jumalasi. Jotkut harjoittelevat vuosikymmeniä. Eivätkä saavuta. Kyse on avoimena olemiseen. Irrottaudu odotuksista. s. 191 Mistä te tulette täysin tietoiseksi? Te tulette tietoiseksi siitä, mitä olette. s. 192 Koko elämä on mietiskelyä, jossa mietiskellään jumalallisuutta. Tällä tavalla koettuna kaikki elämä on siunattua. On vain kokemus. On vain täydellisyys. Käyttäkää elämää mietiskelyn tapaan. Kulkekaa tiedostavina. s. 193 Tämä on pyhä viisaus. Tee muille niin kuin haluat itsellesi tehtävän. Kenelle tämä ohje on annettu? Oikeastaan ei kenellekään. Se, joka on Perillä, tekee automaattisesti niin, koska minä – sinä vastakkainasettelu on häneltä hävinnyt. Ajatteleva ihminen voi pitää sitä vain ihanteena, koska hänelle minä on aina tärkein. Luomisen kolme välinettä: Ajatus, sana ja teko. - ”Te olette syntyneet maailmankaikkeuden luova voima kielenne kärjessä:” - ”Saatte osanne sen mukaan, miten olette uskoneet.” Lauseet liittyvät ajatukseen ja sanaan. Teosta on sanottu: - ”Alku on Jumala. Loppu on teko. Teko on luova Jumala - tai koettu Jumala.” s. 212 Minkä mukaan myönnetään suuren opettajan arvonimi? Walsch: Tekojen ei sanojen mukaan. s. 213 Jokainen riittämättömyydestä lähtevä tekosi, on minun kieltämistäni. Eikä pelkästään ajatuksissa tai sanoissa vaan teoissa myös. s. 214 Kuinka monta sielua on olemassa? Yksi Se energia, joka on kaikki, yksilöllistyy useiksi eri osiksi. - Jumala Kaikki, mikä ei ole jotakin näistä, ei ole mitään näistä. Sinä olet kaikkia näitä asioita ja pyrit ennen pitkää kokemaan itsesi kaikkina näinä asioina. Kyllä niin olen sanonut. Niin asia on. Peli jatkuu. Ei se lopu siihen, että muutama teistä saa illuusion kierron päättymään. s. 302 Peli jatkuu sekä teidän että toisten pelaajien osalta. Peli päättyy vasta, kun kaikki-kaikessa tulee taas yhdeksi. Se ei lopu siihenkää, vaan minä-me-te-räjähdämme ilosta - ja uusi kehä alkaa taas. Se ei pääty koskaan. Peli ei koskaan pääty, sillä se on elämä itse ja elämä on sitä, mitä me olemme. Mestari, joka on saavuttanut kaiken tiedon, tietää, että kierto on päättynyt ainoastaan hänen osaltaan. Hän tietää, että ainoastaan hänen kokemuksensa illuusiosta on päättynyt. Mestari nauraa, sillä mestari näkee kokonaisuunnitelman. Mestari näkee, että hänen roolinsa on johtaa muita kohti mestaruutta. Siksi mestari jatkaa peliä, mutta uudella tavalla ja uusin välinein. Illuusion näkeminen antaa mahdollisuuden astua sen ulkopuolelle. Niin mestari välillä tekeekin, kun hänelle sopii. Kun kaikki rotunne jäsenet on johdatettu mestaruuteen ja he saavuttavat sen, rotunne kokonaisuutena (sillä rotunne on kokonaisuus) siirtyy vaivattomasti ajassa ja avaruudessa (silloin olette ymmärryksenne myötä oppineet fysiikan lait) ja pyritte auttamaan mestaruuteen myös niitä, jotka tulevat toisista roduista ja sivilisaatiosta. s. 303 TR: Periaatteessa tämä on koko kirjasarjan ydinlause. Kaikki tähtää tähän. Toisin sanoen: ensiksi päästään mestaruuteen eli Itsensä Tuntemisen kautta Valaistuneisuuteen - se on Jumalaisen suunnitelman ensimmäinen osa - ja sen jälkeen alkaa Suunnitelman loppuosa eli OPETTAMINEN toisille avaruuden roduille. Kehän loppu on kehä itse. s. 304 Kaikki on osa ”kokonaissuunnitelmaa” Sen suunnitelman mukaan teistä tulee mestareita. s. 305 Aivot eivät ole älysi lähde. Aivot ovat pelkkä tiedonkäsittelylaite. Ne ottavat vastaan tietoa vastaanottimiensa kautta, joita sanotaan aisteiksi. Ne tulkitsevat muodon saaneen energian aikaisemman tiedon perusteella. Ne kertovat, mitä näkevät, eivätkä sitä, mikä todella on. Aivojen havaintojen perusteella kuvittelette tietävänne totuuden jostakin. Todellisuudessa luotte sen totuuden, minkä tiedätte. s. 391 Siinä se on. Työ on tehty ainakin mitä tulee tähän muotoon 05.12.2006. klo 22:43. Tapio Reunanen
Paluu Kirja 3:n Tiivistelmän alkuun
|