|
Avioliitossa lupaudutaan kumppaniksi elinajaksi. Se ei ole tuottanut ”rajatonta” ja ”vapaata” rakkautta. s. 240
Avioliitto- ja rakastamislupaus - eikö niillä ole väliä?
On vain yksi pyhä lupaus, että kerrot ja elät oman totuutesi.
Kaikki muut lupaukset ovat vapaudesta luopumista.
Jos luovutte vapaudesta, luovutte omasta itsestänne. Eikä se ole sakramentti vaan pyhäinhäväistys. s. 242
TR: Repikää siitä syntisiä suhteita. Mutta muistaa sopii, että sen mitä Perillä olija tekee toista sukupuolta tai samaa sukupuolta olevan kanssa on eri asia, kuin se mitä ajatteleva ihminen tekee. Jos jälkimmäinen tekee huorin ja uskoo niin tehneensä, hän todella tekee niin, eikä sillä ole mitään tekemistä edellä kerrotun vapauden ja teon kanssa.
Jokaisessa lupauksessa piilee valhe, kun katsoo, miten te elätte.
Vasta kun voi luoda tulevaisuuden, voi myös ennustaa sen ja vasta kun voi ennustaa tulevaisuuden, siitä voi antaa todenmukaisia lupauksia.
Muutos on.
Te olette muutos.
Muutosta ei voi antaa teille. Te olette se. s. 243
Elämä on uudelleenluomisen prosessi. Kaikki elämä luo jatkuvasti itseään uudestaan jokaisena hetkenä. Ihmisen kannalta näyttäisi olevan paljonkin muuttumatonsa, pysyvää. s. 244
Todellinen pysyvyys rikkoo luonnonlakia. s. 245
Jos petät itsesi, se on kaikkein korkein petoksen muoto. s. 246
Minkä annatte toiselle annatte itsellenne. Ihminen niittää sitä mitä kylvää.
Muusta ei tarvitse huolehtia kuin siitä, mitä ”antaa”. Elämä on korkeimmanlaatuisen antamisen luomista. Saatte seitsenkertaisesti takaisin.
Mitä enemmän auttaa toisia kokoamaan sitä enemmän kokoaa itselleen ollenkaa yrittämättä. s. 250
Tulevaisuudessa tehdään taloudessa ei henkilökohtaisen voiton toivossa vaan henkilökohtaisen kasvun toivossa, joka on voittonne.
Materiaalinen ”voitto” tulee kun todella olette eli tulette entistä enemmän siksi, mitä todella olette. s. 251
Avioliitto on ollut ainut keino naiselle taata itselleen elatus ja toimeentulo. Miehelle se on taannut jatkuvan mahdollisuuden seksiin ja toveruuteen.
Sillä tavalla syntyi yhteiskunnallinen konventio. Tehtiin kaupat. Sinä annat minulle tämän ja minä annan sinulle tuon. Sille annettiin nimi ”pyhä sopimus” Jumalan kanssa. Hän rankaisi rikkojia. Kun se ei riittänyt luotiin lait. s. 253
Avioliittolupaus oli vastoin luonnon lakia.
Te olette rakkaus.
Rakkaus on rajaton, ikuinen ja vapaa.
Siksi te olette se. Se on teidän luontonne. Olette luonnostanne rajattomia, ikuisia ja vapaita.
Kaikki keinotekoiset yhteiskunnalliset, moraaliset, uskonnolliset, filosofiset, taloudelliset ja poliittiset rakenteet, jotka loukkaavat tai alistavat luontoanne, loukkaavat teitä itseänne - ja te vastustatte niitä. s. 254
Instituutit ovat olemassa siksi, että ne luovat turvallisuutta. Samoin on hallituksen laita. Ne ovat keinotekoisia rakennelmia, joiden tarkoitus on hallita toisten käytöstä.
TR: Se, jolla on valta rahan kautta, pyrkii aina hallitsemaan toisen käytöstä oman henkilökohtaisen turvallisuutensa vuoksi. Se, jolla ei ole valtaa, vaan mielipiteitä, pyrkii aina lopulta valtaan eli rahan, yhteiskunnan omistajan rengiksi. Yhteiskunnan omistajat, rahan ja omaisuuden omistajat käyttävät vallantavoittelijoita, poliitikkoja ja vaikuttajia renkeinään. Tiedon ihmiset pyrkivät aina naimisiin vallan ja rahan kanssa.
Jos turvallisuus ei jatku, rangaistaan rikkojia. s. 255
Mestarit eivät yleensä ole avioliitossa, koska eivät totuudenmukaisesti pysty hyväksymään avioliittojärjestelmän perusetta - että yksi ihminen asetetaan aivan erityseen asemaan. s. 256
Iroonista, että avioliittolupaus on nostettu pyhimmistä pyhimmäksi. Jumala ei ikinä sellaista antaisi.
Jumalasta on luotu myytti, että hän rakastaa vain tiettyjä ihmisiä tietyistä syistä. Näitä keksintöjä on sanottu uskonnoiksi. Minä sanon niitä jumalanpilkaksi, jumalan häväistys.
Me olemme puhuneet tässä avioliitosta ja uskonnosta sellaisina kuin te olette ne rakentaneet.
Pistätte Jumalan sanomaksi asioita, joilla jatkatte toisten rajoittamista, loukkaamista ja tappamista minun nimissäni. s. 257
Minun rakkauteni on rajaton eikä aseta ehtoja.
Jumalan rakkaus sulkee sisäänsä kaiken. Kaikki on kutsuttu jumalan valtakuntaan.
Tätä totuutta ihmiset sanovat jumalanpilkaksi. s. 258
Ihmiseksi tulemisen tarkoitus ja kaiken elämän tarkoitus on luoda itsesi uudelleen joka hetki suurimman visiosi mukaan.
Koen itseni sanojen rajoittamaksi kommunikoidessani sinun kanssasi. s. 259
Uskontonne ei vie teitä tavoitteeseen, joka on halunne tuntea Jumala todella ja rakastaa Jumalaa.
Uskonto vie sinut aivan toiseen suuntaan.
Haluat, että hallituksesi tukee rauhaa ja vapautta. Mikää ei kuitenkaan tee niin. s. 260
Ette ole edes onnistuneet toimittamaan ylellisyydessä elävien jätteitä puutteenalaisille.
Tämä ei ole tuomitsemista. Tämä on havaittava totuus.
Asioissa ei ole edistytty vuosisatoihin.
Kulttuurimyyttinne ei noudata edes perusvaitojanne.
1. Kulttuurimyytti: Ihminen on pohjimmiltaan paha. Perisynnin myytti. s. 261 Ihminen syntyy pahana.
Toinen ensimmäisestä alkunsa saava myytti on, olemassaolon taistelusta selviämisen myytti. Jotkut vahvoja jotkut heikkoja. Vahvin selviytyy voittajana. Oma etu voittaa. Itsesäilytysvaisto.
Perusvaistot ovat kuitenkin oikeudenmukaisuus, ykseys ja rakkaus. Se on sisin luontonne.
Perusvaisto panee toimimaan oman elämän hinnalla. s, 262
Kaikkien elävien olentojen perusvaiston mukaista on ilmaista ainutlaatuisuutta, ei samankaltaisuutta. Tasa-arvoinen yhteiskunta on mahdottomuus.
Ideahan on, että jokainen olento saa tilaisuuden toteuttaa suurimman halunsa ja siten todella luoda itsensä uudelleen.
Tarvitaan yhtäläisiä mahdollisuuksia ei varsinaista tasa-arvoa. Sitä sanotaan oikeudenmukaisuudeksi. Yhtäläiset mahdollisuudet luo salliva yhteiskunta. Se täyttää perusselviytymistarpeet ja vapauttaa kaikki olennot itsensä kehittämiseen ja luomiseen.
Järjestelmää voidaan sanoa elämäksi, jossa selviytyminen on taattu. s. 263
Rakkaudella ei ole mitään vaatimuksia. Se juuri tekee siittä rakkautta. s. 264
Yksi rakkautta koskeva kulttuurimyytti on, että rakkaus on enemmän antamista kuin ottamista. Tullut kulttuurinne imperatiivi. Enemmän vahinkoa kuin voitte kuvitella. s. 265
Ongelma ei ole teissä vaan myytissä.
Rakkaus ei ole koskaan ollut enemmän antamista kuin ottamista.
Kaikki, mitä teet, teet itsellesi.
Tämä on totta, koska sinä ja kaikki muut olette yhtä.
Sen, mitä teet toisille, teet itsellesi. Jos et tee toiselle jotakin, et tee sitä myöskään itsellesi. Se, mikä on hyväksi toiselle, on hyväksi sinulle ja se, mikä on pahaksi toiselle, on pahaksi sinulle. s. 266
Kun olette suhteessa toiseen ihmiseen, suhteella on vain yksi tarkoitus.
Se on väline, jonka avulla päätätte ja tuotte julki, luotte ja ilmaisette, koette ja täytätte korkeimman käsityksenne siitä, mitä todella olette.
TR: Ilmeisesti on siis olemassa eriasteisia käsityksiä itsestä. Itsensä Absoluuttisesti Tuntevalla on ilmeisesti vähän erilainen käsitys olennon olemisesta kuin toisilla ajattelevilla (huom: en sano käsitys itsestä, koska itse, minä on hänelle kuollut. Hänelle minä = sinä = kaikki = Kaikkeus)
Annatte itsellenne suurimman kokemuksen, kun olette ystävällinen, huomaavainen, myötätuntoinen, rakastava.
Tätä suurimpaa kokemusta varten olette ruumiiseenne tullut.
Siksi olette ottaneet ruumiin muodon.
TR: Siispä tässä alkaakin olla Ydin. Koko Peli, Edenistä karkoituksineen on luotu, jotta ihminen löytäisi Suurimman Kokemuksen Itsensä Tuntemisen kautta ja toimisi sen jälkeen edellä kuvatulla tavalla lähimmäistä kohtaan eli siis Rakastaisi lähimmäistä Absoluuttisesti. Kyse näyttäisi olevan IT-tapahtumasta ja sen todentamisesta lähimmäistä kohtaan suunnatun käyttäytymisen, teon avulla.
Ainoastaan fyysisen maailman suhteellisuudessa voitte tuntea itsessänne nämä ominaisuudet. Absoluuttisessa maailmassa, josta te olette tulleet, tämä tuntemisen kokemus on mahdoton.
TR: Tässä on muutama mielenkiintoinen asia. Me olemme tulleet Absoluuttisesta maailmasta. Näin olen väittänyt kahden asian yhteydessä. Ensiksikin Aatami ja Eeva olivat siinä olotilassa ennen poisjoutumista, kun lankesivat fyysisen maailman suhteellisuuteen. Koska nimenomaan tuo suhteellisuus tulee hyvän ja pahan tiedon puusta eli suhteellisesta ajattelusta. Toisaalta vastasyntynyt on samassa tilassa ennen minän syntymistä yhden vuoden iässä.
TR: Toinen asia lauseessa on, että meidän on päästävä kokemaan suhteellisesta ajatuksen järjestelmästä irtautumisen jälkeen ja Absoluuttiseen Järjestelmään päästyämme, mitä on Absoluuttinen lähimmäisen Rakastaminen. Periaatteessa meidän on päästävä tekemään sen mukaisia tekoja. Edelleen jättää vastaamatta, että miksi näin. Mitä ’ruokaa’ Jumala siitä saa?
Jos ette rakasta itseänne, jatkatte itsenne väärinkäyttämistä ja vahingoittamista.
TR: Siis toisella tavalla sanottuna suhteellinen järjestelmä voidaan kuvat itsensä rakastamattomuutena. Jos näin on niin luonnollisesti asia voidaan esittää myös toisin päin eli Absoluuttinen Järjestelmä voidaan kuvata Itsensä Absoluuttisena Rakastamisena ja se ei ole mahdollista ennen Itsensä Tuntemista.
Kun olette Rakastava ihminen, olette sitä toisten kanssa.
Aloitatte itsestänne. s. 267
Rakkausen suhteen - ei muita varten vaan muiden kanssa.
Osoitatte rakkauta muiden kanssa, itseänne varten.
TR: Huomaa taasen, ettei It-ihminen ole itsekäs. Siksi ’itseänne varten’ tarkoittanee, että hyöty tulee epäitsekkäästä toiminnasta.
Jokainen epäitsekäs teko on vain teko. Luotte ja esitätte osaanne, mutta ette teeskenttele. Olette.
Jos ihminen on uskollinen itselleen eikä petä itseään, hän huomaakin ”saavansa”, kun ”näyttää siltä” että hän ”antaa”.
Toiselle ei voi todella ”antaa” siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ”toista” ole. s. 268
TR: Tämä lause todistaa todellinen tilan. Toinen eli sinä häviää vain, kun myös minä on kuollut Itsensä Tuntemisen seurauksena.
Jumala antaa vihkimallin eli mitä sanoa s. 272-276
Sielu ei tule ruumiiseen. Sielu ympäröi ruumista. Ruumis ei ole sielun asunto vaan päinvastoin.
Kaikki on aina elävää. Ei ole olemassa ”kuollutta”.
Elämä, jos se on se energia, joka minä olen, on aina läsnä.
Ei ole tilaa, joss se ei olisi.
Kun elämä ei koskaan pääty, kuinka se voisi alkaa? s. 284
Ei ketään eikä mitään voi tappaa.
Elämä on Jumalan tahto täydellisesti ilmentyneenä. s. 286
Jumala on yhtä suuremmoinen kuin sinä.
”Sen mitä tahdot itsellesi, tahdon minäkin sinulle”. Teillä kaikilla on vapaa tahto. s. 292
Jokainen teko on oman itsen määrittämistä. Kaikki mitä ajattelet, sanot ja teet, julistaa sitä mitä olet. s. 293.
Minä olen se, mikä sinä olet. Määrittelet Jumalan. s. 295
Minulla on lapsia ”kaikkialla”.
Ovatko heidän sivilisaationsa kehittyneempiä?
Jotkut niistä ovat.
Dulaismin ja separatismin suo näkyy sinussa sanoissa - ”parmmaksi” - ”huonommaksi”, ”korkeammaksi” - ”alhaisemmaksi”, ”hyviksi” - ”pahoiksi”, jne. s. 298
TR: Tämä oli ensimmäisiä Oivalluksia 1985 eli siis kahtiajaot. Suurin kahtiajako - separatismi on minä-sinä ja hyvä-paha.
Yhteiskunnan kehityksen taso heijastuu väistämättä sen dualismiajattelussa. Kehittyneisyyttä kuvastaa liike kohti yhtenäisyyttä, ei separatismia.
Yhtenäisyys on totuus. Separatismi on illuusio.
Kaikki elämä on teidän planeetallanne rakennettu separatismin varaan ja perustuu dualismiin.
Väitätte, ettette ajattele ollenkaan dualismin ja separatismin avulla, mutta käytäksenne osoittaa, että teette niin.
TR: Tämä oli perusOivallukseni seuraava johtopäätelmä. Eli käytös, käyttäytyminen on sen osoittaja, mitä sisällä todella on ja mitä siellä tapahtuu. Se paljastuu katsomalla ’peiliin’ eli Näkemällä.
Todelliset em. ajatukset näyttävät samalla sen, mikä on suhteenne minuun.
Tunnette olevanne erillänne minusta. s. 299
Kiellätte oman kokemuksenne totuuden (TR: kielto näkyy siinä, että kuitenkin me etsimme Totuutta, Kauneutta, Kaikkeutta, Harmoniaa, jne. eli siis Jumalaa kaikessa toiminnassamme eli kun etsimme nautintoa ja haluamme pois pelosta.)
Koette, että te ja minä olemme yhtä mutta kieltäydytte uskomasta sitä.
Kieltäminen ei toimi missään niin petollisesti kuin itsensä kieltämisessä.
TR: Itsensä kieltämisen suurin piirre on se, ettei ihminen Tunne Itseään.
Kiellätte kaiken myös sisimmässänne. s. 300
Siellä on hyvyyttä, viisautta, rajattomia mahdollisuuksia, Jumalan, mutta kiellätte sen.
TR: Kiellon ilmentymä on käyttäytyminen. Se on osoitus kieltämisestä.
Kiellät minut ajatuksissasi.
Kiellät minut sanoissasi.
Kiellät minut teoissasi.
TR: Viittaa siihen, että ajatukset ohjaavat sanoja ja tekoja sekä siihen, että ne kuuluvat samaan suhteelliseen järjestelmään. Siispä ajatukset, sanat ja teot ovat suhteellisen ajatuksen termein sanottuna yhtä ”huonoja”, merkityksettömiä Absoluuttisen järjestelmän kannalta. Ja kuten huomataan, ne kuulujat suhteelliseen järjestelmään ja se, joka siellä on ei voi olla olematta muuta. Kaikki ovat joutuneet siihen järjestelmään minän syntymän vuoksi, eikä se siten voi olla tosiasiassa ”pahaa”. Se vai kuuluu järjestelmään.
Sydämessä tiedät toisin.
Miksi näemme, mutta emme usko? (TR: Siis miksi emme pääse irti suhteellisesta järjestelmästä ja emme astu Absoluuttiseen Järjestelmään? Tämä onkin kaikkein tärkein kysymys, kun on kyse tämän kirjan esittämiin asioihin pääsemisestä.)
Olette niin uppoutuneita illuusioonne...
TR: Ydinkysymys on silloin, jos illuusio on totta, miksi se säilyy ja miksi sitä ei nähdä? Vastaus on yksinkertainen. Koska ihmisen ainut totuus ja elämän perusta pohjautuu ajattelulle. Se dominoi kaikkea. Kun se on, illuusio ei paljastu, koska ajatus luo illuusion. Miten se poistuu? Mikä on apu? Ajatuksen hiljentäminen, jotta sen ulkopuolella oleva tai senkin sisältämä Absoluuttinen Järjestelmä tulisi esiin. Kun se tulee esiin, Kaikki muuttuu.
... ette pysty näkemään tuolle puolen. Jos näkisitte, illuusio lakkaisi olemasta voimassa.
Se on jumalallista dikotomiaa.
TR: Siis sekiin on Jumalan luoma. Tästä tuli minun Oivallukseni Jumalaisesta Pelistä, jota meidät on laitettu pelaamaan.
Teidän täytyy kieltää minut, jos aiotte edelleen pyrkiä tulemaan minuksi. s. 301
TR: Tulkitsin aluksi lauseen väärin, mutta oikeaa tulee, kun ajatellaan, niinkuin jäljempänä on sanottu, eli kuin kielletään eletään illuusiossa. Siis tämän lauseen oikea tulkinta tuntuisi olevan, että kieltäminen on luonnollista eli siis illuusiossa elämäminen on luonnollista. Se on pakollinen alku. Siitä täytyy kaikkien lähteä, jotta pääsisi pyrkimiseen.
Tulla siksi, mitä jo olette.
TR: Ihminen on perustaltaan jo se, mikä hän on, mutta ajatus tekee ihmisestä suhteellisen - hyvän ja pahan - ja sehän on luonnollisesti illuusio.
Mestari tietää, että kieltäminen on niitä varten, jotka haluavat illuusion jatkuvan. Hyväksyminen on niitä varten, jotka haluavat illuusion päättyvän.
Hyväksyminen, julistaminen, osoittaminen. Siinä on kolme askelta Jumalan luon.
TR: Kyse on siis ensiksi Näkemisestä, joka johtaa Hyväksymiseen sitten seuraavat julistaminen ja osoittaminen. Niissä on kyse siitä, että kun ihminen ei voi itse ajatuksensa avulla ymmärtää, mitä hänelle on käynyt, hänen täytyy tehdä teko, joka lähtee siitä, mihin hän päässyt eli Absoluuttiseen Järjestelmään. Teko on ositus hänelle. Myöhemmin teoista tulee Oikean Uskon pakottama toiminta. Ihmisestä on tullut oman ajatuksensa mukaan ’hullu’. Hänen Uskonsa on lapsenomaista, mieletöntä. Hänen myöhempi kohtalonsa on tietyssä tien vaiheessa tehdä sen mukaisia tekoja. Se on kaiken Päämäärä - Uskon mukaisten tekojen tekeminen.
Teidän on hyväksyttävä, kuka ja mitä todella olette. Se on julistettava koko maailmalle. Ja se on osoitettava kaikin mahdollisin tavoin.
TR 2006: Tämän lähemmäksi ei taideta päästä Itsensä Absoluuttista Tuntemista, mutta kuten näet, siellä se on hyväksymisen takana. Ennen kuin voit Täydellisesti Hyväksyä itsesi, sinun täytyy Tuntea Itsesi.
Osoitatte olevanne Jumala. Koko elämänne on osoitus siitä.
Tällaisen osoittamisen mukana seuraa myös suurin haasteenne, sillä heti, kun lakkaatte kieltämästä itsenne, toiset kieltävät teidät.
TR: Siinähän se sitten on eli Lapsenomaisen toimijan kohtalo.
Toiset julistavat, että olette liitossa saatanan kanssa. Toiset väittävät teitä alhaisimmaksi jumalanpilkkaajaksi. Teitä palvotaan ja herjataan, kunnioitetaan ja ristiinnaulitaan.
Sillä vaikka kierto teidän osaltanne on päättynyt, on aina muita, jotka elävät edelleen illuusion vallassa, eivätkä he tiedä mitä he teistä ajattelisivat.
Pelin täytyy jatkua, koska muuten ei koko ”peliä” olisi olemassakaan.
Kyllä niin olen sanonut. Niin asia on. Peli jatkuu. Ei se lopu siihen, että muutama teistä saa illuusion kierron päättymään. s. 302
Peli jatkuu sekä teidän että toisten pelaajien osalta.
Peli päättyy vasta, kun kaikki-kaikessa tulee taas yhdeksi.
Se ei lopu siihenkää, vaan minä-me-te-räjähdämme ilosta - ja uusi kehä alkaa taas.
Se ei pääty koskaan. Peli ei koskaan pääty, sillä se on elämä itse ja elämä on sitä, mitä me olemme.
Mestari, joka on saavuttanut kaiken tiedon, tietää, että kierto on päättynyt ainoastaan hänen osaltaan. Hän tietää, että ainoastaan hänen kokemuksensa illuusiosta on päättynyt.
Mestari nauraa, sillä mestari näkee kokonaisuunnitelman. Mestari näkee, että hänen roolinsa on johtaa muita kohti mestaruutta.
Siksi mestari jatkaa peliä, mutta uudella tavalla ja uusin välinein.
Illuusion näkeminen antaa mahdollisuuden astua sen ulkopuolelle. Niin mestari välillä tekeekin, kun hänelle sopii.
TR: Tässä on kaikki samaa kuin minun Oivalluksissa. Mielenkiintoista on tuokin, ettei kyse ole PerillePääsemisessä jatkuvasta olemisesta, vaan että mestari tekee sen välillä, koska hän tietää, miten se tehdään eikä pelkää Rajan takaista.
Kun kaikki rotunne jäsenet on johdatettu mestaruuteen ja he saavuttavat sen, rotunne kokonaisuutena (sillä rotunne on kokonaisuus) siirtyy vaivattomasti ajassa ja avaruudessa (silloin olette ymmärryksenne myötä oppineet fysiikan lait) ja pyritte auttamaan mestaruuteen myös niitä, jotka tulevat toisista roduista ja sivilisaatiosta. s. 303
Kehän loppu on kehä itse. s. 304
Kaikki on osa ”kokonaissuunnitelmaa” Sen suunnitelman mukaan teistä tulee mestareita. s. 305
TR: Joskus tuli mieleen, että koska pelaamme peliä, taustalla täytyy olla suunnitelma. Ja suunnitelma, miksi me ihmiset on, että kun me pääsemme päämäärään riittävänä joukkona, me opetamme muita avaruuden rotuja.
Kehittynyt teknologia ilman kehittynyttä ajattelua ei luo edistystä vaan tuhoa.
TR: Kehittynyt ajattelu tarkoittaa Ei-ajattelua eli Oivaltamista. Ajatus tuhon tuottamisesta ei ollut ensimmäin Oivallus. Se oli, että kehitys on pahasta.
Teillä oli maan päällä kehittyneempi sivilisaatio kuin se, joka teillä on nyt. Ja se tuhosi itsensä.
Se ei ainoastaan tuhonnut itseään, vaan melkein kaiken muunkin.
TR: Jos tällainen tilanne on voinut olla, sen on täytynyt liittyä jotenkin siihen dinosauruksien kuolemaan ja siihen liittyvään ’yöhön’.
Tekninen kehitys oli niin paljon edellä henkistä kehitystä, että tekniikkaa ruvettiin pitämään Jumalana.
He tekivät kirjaimellisesti lopun maailmastaan.
Tarkoitatko nyt kadonnutta Atlantista?
Jotkut teistä ovat nimittäneet sitä siksi. s. 309
Nythän te teette aivan samoin.
Lue The Last Hours of Ancient Sunlight, Thom Hartmann. Saata tieto kirjasta koko maailman tietoisuuteen. Siinä on kerrottu kaikki tavat, joilla maapalloa voidaan vahingoittaa ja keinoista, miten tuhon voi estää. s. 310
Maailmankaikkeudessa on tuhansia sivilisaatioita. Ja vielä primitiivisempiä kuin teidän kulttuurinne.
Määritelmä lähtee siitä, missä määrin ne toteuttavat omaa korkeinta ymmärrystään.
Teidän yhteiskuntanne on siirtynyt taaksepäin eikä eteenpäin. Primitiivieksi nimeitetään taantuvaa yhteiskuntaa. s. 311
En tuomitse teitä. Nimitän vain kulttuurianne primitiiviseksi. Minä en tuomitse. Arvio ei ole tuomio. Se on toteamus. s. 312
Tämä hetki on kriittinen, koska yhä useampi luo tietoisen kokemuksen laadun. Toisaalta teillä on kyky tuhota itsenne. s. 320
Kysymys on asukkaiden suhteesta itseensä, toisiin ja ympäristöönsä. s. 328
TR: Olen sanonut joskus, että itsen, minä kautta mennään Kaikkeuteen. Toisaalta Rakkauden toinen käsky lähtee Itsensä Tuntemisesta ja Absoluuttisesta Rakastamisesta ja laajenee lähimmäisen Absoluuttiseen Rakastamiseen samoinkuin automaattisesti Kaikkeuden Rakastamiseen, joka Kaikkeus voidaan käsittää Kaikeksi ympärillämme.
Kaikki olennot ja kaikki järjestelmän lajit ovat tärkeitä. s. 330
Ihmiset ovat yrittäneet ratkaista ongelmiaan ”tekemisen” tasolla jo pitkään, eivätkä he ole onnistuneet kovin hyvin. Se johtuu siitä, että todellinen muutos tapahtuu aina ”olemisen” eikä ”tekemisen” tasolla. s. 334
TR: Tämä oli myös eräs tärkeä asia minun Oivalluksissani. Ainoastaan tekemisellä saadaan mitalleita ja arvostusta. Olemisella ei ole mitään arvoa meidän ajatuksellisessa systeemissämme.
Tietoisuuden tasoa on nostettava ennen kuin tietoisuutta voi muuttaa. s. 335
TR: Muuttaminen tapahtuu ei pyyteellisesti vaan koska illuusio häviää. Eli se on automaattinen seuraus.
Me olemme yhtä.
Olemme vuorovaikutuksessa keskenämme. s. 337
Omistatte kaiken mihin tartutte. Kaiken voi omistaa oli ajatus. s. 338
Huoli, stressi, viha, raivo, kateus, pakokauhu ovat ”itsensä syömistä”. s. 340
Kulttuurin kehitysvaihe näkyy sen halukkuudesta leimata asiotia ”häpeällisiksi” ja ”syyllistääviksi”. s. 345
Minä loin teidät itsekseni. s. 348
Todellisuudessa on vain yksi sielu, joka muovaa itseään aina vain uudelleen. Te olette kaikki Jumalia, jotka muovaavat itseään. s. 349
Teidän järjestelmänne vahingoittaa kehittyneen olennon silmissä yhteistä hyvää, sillä se ei salli hyvän jakamista yhteisesti. s. 350
Teidän rotunne on alkanut herätä. s. 358
On olemassa ulospääsy. Teidän tarvitsee vain kehittää havaintokykyänne. Nähdä selvemmin. s. 363
On vain yksi Jumalan kansa - nationalismin vastakohtana. s. 364
Suurin monimutkaisuus on suurinta yksinkertaisuutta. s. 367
Pitkälle kehittyneessä järjestelmäss ei sallita hallintoa ollenkaan. On vain itsehallintoa. s. 368
On nähtävä oma voima ja omat mahdollisuudet sen sijaan että tehdään opettajista jumalia. s. 369
Te olette kaikki ”avaruusolentoja”.
Ette ole tämän kodiksi sanomanne planeetan syntyperäisiä asukkaita.
”Geneettinen aines”, josta teidät on tehty, tuotiin teidän planeetallenne. Se oli suunniteltu juttu. s. 370
Kyse ei ole siis umpimähkäinen täysosuma. Se oli minun keksintöni, minun suunnitelmani ja minun prosessini. s. 371
Olen maailmankaikkeuden ”energiaa”.
Te olette ulkoavaruuden olentoja. s. 372
Marian luona kävi Jeesuksen siittämässä olento taivaallisesta maailmasta.
Maailmasta, joka on syvällä sisimmässänne, sillä taivas on teissä. s. 374
TR: Olen ollut tätä mieltä Jumalan valtakunnasta tai taivaasta. Se on sisällämme.
On hankala ilmaista asioita sanoillanne. Minun on käytettävä kieltänne uudella tavalla. s. 375
TR: Tämä on ollut käsitykseni. Sanat eivät riitä kertomaan Rajan takaista.
Sen ihmisen hanki, jota te sanotte Jeesukseksi, ei ollut kotoisin maapallolta. Hän oli hyvin korkealle kehittynyt olento. Hän tuli tiettyä tarkoitusta varten luoksenne. Toimittamaan tiettyä tehtävää.
Hänen tehtävänsä oli näyttää, mitä teistä voi tulla ja mitä te jo olette, jos vain hyväksytte sen. Hän johdatti esimerkin avulla.
Kyse ei ollut ”seuraajaksi” tulemisesta vaan esimerkin seuraamisesta. s. 376
Korkeammat olennot kommunikoivat sillä, mitä sanotte tunteiksi. Tunteet ovat sielun kieli. He eivät puhu totta he ovat totuus. s. 378
Korkeassa kulttuurissa:
- havaitaan täysipainoisesti,
- kommunikoidaan totuudenmukaisesti. s. 379
Teillä rehellistä tunteiden ilmaisua pidetään usein vääränä. s. 380
Aivot eivät ole älysi lähde. Aivot ovat pelkkä tiedonkäsittelylaite. Ne ottavat vastaan tietoa vastaanottimiensa kautta, joita sanotaan aisteiksi. Ne tulkitsevat muodon saaneen energian aikaisemman tiedon perusteella. Ne kertovat, mitä näkevät, eivätkä sitä, mikä todella on. Aivojen havaintojen perusteella kuvittelette tietävänne totuuden jostakin. Todellisuudessa luotte sen totuuden, minkä tiedätte. s. 391
TR: Näin olen sen myös nähnyt. Aivot ovat puhdas väline. Ydin on menneisyyden tallenteet. Ja ihminen näkee, mitä pystyy näkemään eli ymmärtämään.
Sano ihmisille, että he voisivat yrittää ajatella uudella tavalla.
TR: Waltari sanoi kirjassaan, että ’Tehkää parannus’ taustalla on kreikankielinen sana - ’Ajatelkaa uudella tavalla’. Sehän ei ole suinkaan mahdollista. Ihminen joko ajattelee tai sitten Ei-ajattele eli Oivaltaa. Se taasen ei ole yleensä mahdollista muuten kuin Itsensä Tuntemisen kautta.
Jumalaa ei voi ymmärtää nykyisten arvojenne, käsitteidenne ja ymmärryksenne puitteissa. Teidän on hyväksyttävä se, että tietonne ovat rajalliset ja luovuttava nykyisestä tiedostanne.
On olemassa jotakin, mitä en tiedä ja minkä tietäminen voisi muuttaa kaiken. (Näin sanoi Werner Erhard) s. 392
Elämä on muutosta.
Jumala on elämä. s. 394
Tehkää havaintoja, Havaintoja, HAVAINTOJA. s. 398
Näe TÄYDELLISYYS. Näe se kaikessa. S. 399
TR: Siinä se taasen on Tarkkaavaisuus, Tarkkaavaisuus, Tarkkaavaisuus,...
Kaiken mitä olen tuonut eteesi tämän kirjan muodossa, olet tiennyt ennekin. Tässä ei ole mitään uutta. s. 401
Nykyisyyttä on mahdotonta nähdä. Nykyisyys ”tapahtuu” ja muuttuu valoksi, joka syntyy hajoavasta eneriasta.
Olen askeleen edellä teitä.
Se mitä sanotaan ajaksi ja avaruudeksi on sama asia. Silloin ymmärrät, että kaikki tapahtuu tässä ja nyt. s. 410
Kun tulette ”onnellisuuden” tilasta, teette asioita, koska olette onnellisia, ette siksi, että toivotte tulevanne onnellisiksi.
Kun tulette ”viisauden” tilasta, teette asioita siksi, että olette viisaita, ettekä siksi, että yritätte saavuttaa viisauden.
Kun tulette ”rakkauden” tilasta, teette asioita siksi, että olette rakkaus, ettekä siksi, että haluatte rakkautta omaksenne. s. 413
TR: Mielenkiintoista lauseissa on, että niissä tullaan em. Absoluutista tilasta. No, niinhän se on, koska tilassa ei olla loputtomasti. Niissä käydään ’kylässä’.
|