Nosce te Ipsum! - Tunne Itsesi! - Kaiken ratkaisu

Mitä se merkitsee ’normaalille’ elämälle - Itsensä Absoluuttinen Tunteminen = Minän kuoleminen, Minättömyys, Arvoton

Kirjoitettu 30. - 31.10.2006

Hyvä esimerkki siitä, mitä on tapahtunut, kun Itsensä Absoluuttinen Tunteminen on tapahtunut, liittyy seuraavaan Mersu-esimerkkiin. Ajat Mersulla ja NAKS! - se tapahtui = IAT - ajat edelleen Mersulla, mutta kaikki on muuttunut. Ennen tapahtumaa ajamiseen liittyi hyvin paljon positiivisia tyytyväisyyttä lisääviä elementtejä - ajat hyvin, olet hyvä, käytät eri ’vippastaakkeja’ hyvin, olet hyvä, teit hyvän kaupan ostaessasi auton, olet hyvä, tingit hyvin, olet hyvä, auto on testivoittaja ja se on siksi hyvä, olet hyvä, sinua ihaillaan, olet hyvä, jne. Kaikki nämä seikat hyväilevät minääsi.
Sitten tapahtuu NAKS eikä sinulla ole enää minää eikä sitä tarvitse hyväillä. Et suinkaan luovu autosta, mutta se ei vaikuta enää omanarvontuntoosi. Silti, koska olet aiemmin suhtautunut itseesi, toisiin ihmisiin ja asioihin ympärilläsi ajatuksen käyttämän minän avulla, kaikki on mullistunut. Mikään ei ole enää kuten oli NAKSuun asti.

Tavallinen, ajatteleva ihminen sekoaa Nähdessään jotain ajatuksen ulkopuolista ylevää. Hän ottaa ne mukaan ajatteluunsa hyvästä ja oikeasta. Hän käyttää Absoluuttisia sanoja, mutta hän ei ole Siellä eli hän ei elä Sanoja. Ongelma on siinä, että IAT:n jälkeen ei ole olemassa enää hyvää.

Olen puhunut aiemmin siitä, että ihminen ei langennut syntiin, vaan ’hyvän ja pahan tietoisuuteen’ eli siis suhteelliseen ajatteluun, jossa on kaikkein keskeisimpänä asiana olemassa hyvä ja paha. Tietenkin myös hyvässä sekä pahassa on vielä suhteellisia eroja. Hyvä ja paha ovat tämän käyttöjärjestelmän vastakkaisia elementtejä. Ne ovat samalla janalla vastakkaisia päitä. Käyttöjärjestelmätasolla puhuttaessa hyvä ja paha kuuluvat yhteen. Voidaan sanoa, että hyvä ja paha ovat samanarvoisia. Toisella tavalla kerrottuna, voidaan väittää, että ihminen joka tavoittelee hyvää, parempaa, juoksee pakoon pahaa. Kun ihminen on ahkera työssään, hän juoksee ahkeruuden perässä. Haluaako hän olla ahkera? Etsiikö hän ahkeruutta? Niinkin voidaan sanoa. Toisaalta voidaan väittää, että hän pakenee laiskan leimaa. Kumpaa hän siis tekee haluaa hyvää vai pakenee pahaa? Näin sekavaa on, kun puhutaan ajatuksen järjestelmän suhteellisesta hyvästä ja pahasta.

Kun Löydetään ja Eletään Ei-Ajatuksen, Absoluutissa käyttöjärjestelmässä, ei ole kahtiajakoja -- hyvä vs. paha, minä vs. sinä, jne., vaan ne ovat yhtä. On Harmonia. Ei ole ihanteita. Ei ole parempaa. Ei ole arvoja. Jos ajatellaan Jin ja Jang-kuvaa, jossa on osa valkeaa ja osa mustaa. Ne kuvaavat hyvää ja pahaa tai kuten tavallisesti kerrotaan miespuolista ja naispuolista. Staattinen kuva ei siis kerro Ei-Ajatuksen järjestelmästä, mutta jos laitetaan Jin- ja Jang-kuva pyörimään, saadaan kuva Harmoaniasta ja se on harmaa.

Kaikilla ihmisillä on mahdollisuus. He voivat vaihtaa käyttöjärjestelmää. Tavallisilla, ajattelevilla, minällisillä ihmisillä ei ole toivoa. Toivo tarkoittaa sitä, että ihminen ajattelee tulevaisuudessa saavuttavansa paremman. Vaikka hän saavuttaa paremman, se ei riitä, vaan vähän ajan päästä hänen täytyy toivoa ja tavoitella uudelleen ja uudelleen parempaa. Mikään suhteellinen hyvä ei ole ajattelevalle ihmiselle riittävä, joten toivoa ei ole. Mikään parempi ei ole ajattelevan ihmisen minälle riittävää. Heillä ei ole toivoa, mutta heillä on sen sijaan mahdollisuus.

Ei-Ajattelun käyttöjärjestelmän ihminen kokee, että ajatteleva ihminen ja hänen maailmansa ovat juuri sellaisia, kuin sen pitääkin olla, koska ihmistä ohjaa minällinen ajatustoiminta. Ajatteleva ihminen ei ole paha eikä hän pysty tavoittelemaan Todellista Hyvää. Hänelle ei voi periaatteessa puhua Ei-ajatuksen-puoleisesta. Hänelle voi kertoa vain mahdollisuudesta.

Tavallisen ihmisen ei pitäisi puhua ollenkaan Harmoniasta, Agabesta, Jumalasta, Totuudesta, jne., koska hän ei Oivalla ollenkaan sitä, mitä ne tarkoittavat. Hän voi vain väärinkäyttää näitä sanoja. Kun ja jos hän pääsee Perille, hänen ei tarvitse enää myöskään puhua niistä, koska hän Elää niitä. Ne ovat hänen elämäänsä.

Kymmenen käskyä on hyvä esimerkki asiasta. Kymmenen käskyä ovat noudattamisen kannalta tarpeettomia. Ajatteleva, minällinen ihminen ei voi niitä noudattaa. Hän rikkoo niitä jatkuvasti miltei kaikessa toiminnassaan joko konkreettisena tekona tai ajatuksissaan. Hänen minänsä on hänelle riittämätön. Siksi hänen täytyy saada ja olla enemmän, eikä se onnistu muuten kuin itsekkäästi toisten kustannuksella. Siksi kymmenellä käskyllä on vain käänteinen merkitys. Eli ajatteleva ihminen voi nähdä, ettei hän pysty noudattamaan käskyjä, vaan hän on pakotettu aina rikkomaan niitä. Tämän vuoksi myöskään rikkominen ei voi olla synnin tekemistä, koska rikkominen kuuluu olennaisena osana ajattelevan ihmisen elämään. Lisäksi hän ei ole vastuussa ajatuksen käyttöjärjestelmän synnystä. Siksikään ei voida ajatella, että hän rikkoessaan käskyjä tekisi syntiä.

Kymmenellä käskyllä ei ole tätä käänteistä merkitystä Ei-Ajatuksen järjestelmän ihmiselle, koska hän noudattaa käskyjä automaattisesti ja minättömästi. Hän tekee ehkä tekoja, jotka ovat ajattelevan ihmisen mielestä suhteellisesti ottaen pahoja, mutta koska Ei-Ajatuksen järjestelmän ihminen tekee teot ilman ’taka-ajatuksia’, ilman minää, ne eivät täytä normaalin pahan merkkejä. Hän vain tekee niitäkin. Tässä on yksi keskeisimmistä IAT-ihmisen olemuksen merkeistä. Todennäköisesti sinun on vaikea kuvitella minättömiä tekoja. Lähimmäksi pääset ajatellessasi tekoa, joka tapahtuu vaistonvaraisesti ja yhtäkkiä, ilman ajatusta. Sellaisia ovat IAT-ihmisen teot ja käyttäytyminen.

Itsensä Absoluuttinen Tunteminen = Minän kuolema, Minättömyys = Arvoton

Kun ihminen alkaa Tuntea Itseään, hän alkaa Nähdä itsensä sellaisena, kuin hän on. Samalla hän näkee, että minä on kaiken avain. Hänen minänsä ohjaa kaikkea käyttäytymistä ja kaikki pelaa ajatuksen kahtiajakojen perusteella - ajatus mittaa, arvioi ja toivoo parempaa tulevaa. Kun minä on lyhyitä tyytyväisyyden jaksoja lukuunottamatta aina riittämätön itselleen, se haluaa enemmän, se haluaa olla enemmän. Minä on kaikilla ajattelevilla ihmisillä ihmiselle itselleen riittämätön. Kun ihminen Tuntee Itsensä, hän Näkee itsensä ja hän Havahtuu. Kaikki mikä liittyy ajattelevan ihmisen maailmaan tulee toisarvoiseksi.

Tällainen ihminen alkaa elää yhä enemmän Nytissä, jolloin ollaan ajattomassa, ajatuksettomassa, minättömässä tilassa. Hänen elämäänsä ei ohjaa enää tulevan paremman toivominen. Hän on kylliksi jo sinänsä. Buddhalaisilla on ilmeisesti termi tälle tilalle. He puhuvat pienestä ja suuresta kuolemasta. Pieni kuolema on käsittääkseni normaali kuolema. Suuri kuolema puolestaan on iso asia ja se tarkoittanee nimenomaan ’Minän kuolemaa’. Se on oikeastikin suurempi asia kuin fyysinen kuolema, koska se käydään läpi, se koetaan oikeasti. Kaikki se kuolee, mihin ihminen on siihen saakka uskonut. Samalla ihmisen elämästä tulee Minätön. Jos normaalia vallankumousta kuvataan 10:llä, niin Minättömäksi tulemista voidaan kuvat miljardilla. Mikään ei ole silloin enää niinkuin oli vähän aikaa sitten. Omalla osallani koin näitä mullistuksia aluksi pitempien jaksojen jälkeen hyvä uudelleen ja uudellaan, kunnes mullistukset tulivat miltei päivittäin kun Oivalsin uusia asioita.

Luonnollisesti IAT-ihminen ei pääse eroon ajattelusta eikä ajatuksen käyttöjärjestelmästä, mutta hän voi olla lähtemättä mukaan ajatuksen myllerryksiin. Mitä vähemmän IAT-ihmisellä on energiaa sitä useammin hän ajautuu ajattelun käyttöjärjestelmään. Yleensä se ei kuitenkaan enää vaikuta hänen elämäänsä, koska minä ja ajatuksen toiminta sen yhteydessä on paljastunut.

Voitko olla varma, että olet saavuttanut Itsensä Absoluuttisen Tuntemisen?

Et! Sinulla ei ole mitään mahdollisuutta olla varma asiasta. Varmuuden tavallinen saavuttaminen suoritetaan ajattelemalla, mutta IAT-asiaa ei voi ajatella. Se on ajatuksen ulkopuolella. On kuitenkin olemassa merkkejä, joiden perusteella ihminen voi ounastella jotain IAT:n kaltaista tapahtuneen. Muistat varmasti edellisen Mersu-esimerkin. Siinä olivat esillä positiiviset tunteet ja niiden katoaminen, kun Päämäärä saavutettiin. Yksi parhaista esimerkeistä siitä, että olet saavuttanut jotakin merkillistä, on se että negatiiviset tunteet ovat hävinneet. Sinulla ei kerta kaikkiaan ole enää negatiivisia tuntemuksia. Toisaalta et pysty enää edes synnyttämään niitä. Välähdyksenomaisesta voit kokea tilanteessa ikään kuin negatiivisen tuntemuksen alkuvaiheen, mutta pyyhkäiset sen pois. Tyypillistä normaalille niin negatiiviselle kuin positiiviselle tunteelle on, että ihminen pyörittää asioita päässään ja samalla ruokkii tunnett. Sinulta on hävinnyt IAT:n kautta tämä ruokkimiskyky.

Toisaalta huomaat, että olet hyvin tarkkaavainen, tarkkaavainen, tarkkaavainen. Toisin sanoen, et ole tunteeton, vaikka sekin voi olla hyvin lähellä mielessäsi. Tunnet, mutta et piehtaroi tunteissa, ellet halua leikkiä normaalia, ajattelevaa ihmistä. Näet asiat selvästi, mutta näkeminen ei johda minkäänlaisiin reaktioihin, ei negatiivisiin eikä positiivisiin.

Olet ikään kuin ulkona koko karusellista. Tulee tunne, että ”olet ainut Näkevä sokeiden maailmassa”. Jos tämä on totta, voit päätellä, ettei IAT-ihmisenä oleminen ole onnellista yleisen käsityksen mukaan.

Meri

Kuvittele meri, joka koostuu yksiköistä, soluista. Jokaisella meren solulla on kuori. Ne erottuvat toisita soluista. Ne ovat ’minäsoluja’, koska jokainen solu kuvittelee olevansa erossa toisista soluista. Solu on yksi, yksilö. Jokainen solu kokee olevansa erilainen ja myöskin erossa merestä.

Tapahtuu jotakin ja solun minäkuori häviää (=IAT:n). Solu Oivaltaa olevansa osa Kaikkeutta, ’merta’. Solu on yhtä Kaikkeuden, ’meren’ kanssa. Sen lisäksi se Oivaltaa olevansa yhtä minäkuorellisten solujen kanssa.

Tarinan opetus: Solut ovat olleet ja aina tulevat olemaan yhtä meren kanssa. Minä on harhaa, mielenkuvittelua. Niin pitkään, kuin minä on olemassa, on olemassa myös osittuneisuus eli kahtiajaot, minä-sinä, hyvä-paha, oikein-väärin, jne.

Tämän vuoksi meidän ei tule etsiä Täydellistä tulevaisuudesta, vaan olla Löytämisessä NYTissä. Eli se mitä kaikki ihmiset etsivät miltei kaiken aikaa paremman muodossa on periaatteessa koko ajan mukana ’repussa’, NYTissä.

EditRe

gion4