Nosce te Ipsum! - Tunne Itsesi! - Kaiken ratkaisu

Mitä on “Tunne Absoluuttisesti Itsesi!”

- Asian ytimeen ei päästä sanonnalla “Itsensä tunteminen!” vaan nimenomaan käskyllä tai kehotuksella “Tunne Itsesi!”
- Ensimmäinen ja yleisin väärinkäsitys on, että kyse on prosessista eli että ihminen oppii tuntemaan itseään vähitellen yhä enemmän ja enemmän.
- Prosessi on ajallista kehitystä, jossa päämäärä on toivottavasti tulevaisuudessa.
- “Tunne itsesi!” ei ole ollenkaan tätä.

- Käskyn muotoon liittyy kaksi asiaa:
1. Itsensä Tunteminen tapahtuu silmäräpäyksessä.
2. Itsensä Tunteminen sisältää Absoluuttisesti kaiken itsestä.

- Katso muotoa, vaikka et pystyisi ymmärtämään edellä esitettyä kahta seikkaa. Toivottavasti näet nuo seikat kaikesta huolimatta käskyssä?

- Edelliset lausahdukset ovat siksi tärkeitä, että ihmisen ajatus on suhteellista eikä se pysty ymmärtämään asioita, jotka ovat suhteellisuuden ulkopuolella.

- Annan sinulle muutaman esimerkit:

1. Buddhalaisilta munkkioppilailta kuulema saatetaan kysyä, “Millainen ääni lähtee, kun lyödään yksi käsi yhteen?”
2. Mikä on kaunis ja ruma yhtä aikaa?
3. Mikä on nopea ilman että käytetään aikaa mittarina?

Kaikki kysymykset ovat ajatuksella hölynpölyä eli ajatus ei voi löytää niihin järjellistä vastausta.

Oikea vastaus jokaiseen kysymykseen voisi olla vaikka ‘Korkkiruuvi’!

Järkevään kysymykseen me annamme järkevän, järjellisen vastauksen. Mikä on vastaus, jos kysymys on järjetön? Jotta se olisi oikea, vastauksen on oltava kuten järjellisen kysymyksen tapauksessa, samasta järjestelmästä. Eli järjettömään kysymykseen vastaus on järjetön.

Mitä minä haluan tällä sanoa? ‘Itsensä Absoluuttinen Tunteminen’ ajatukselle on järjetöntä, hölynpölyä. Mutta tekeekö se asiasta mahdottoman? Ei!

Voiko sellainen asia olla olemassa, jota ajatus ei voi ymmärtää? Sinä saat vastata. Seuraavassa esimerkinomaisesti ajatukselle hölynpölyä olevia asioita: Jumala, Sielu, Ääretön, Absoluutti, Täydellinen Kauneus, Rakkaus, Tieto, Harmonia, Kuolemattomuus, Ikuisuus, Ajattomuus, Tietoisuus, jne.

Ajatuksella ei ole mitään tietoa näistä asioista. Ehkä ne kuuluvat samaan Järjestelmään, joka on ajatuksen ulkopuolella edellytyksellä että ajatuksen ulkopuolella on jotain. Voiko sinun ajatuksesi vastata kysymykseen: “Onko ajatuksen ulkopuolella jotain?”

“Tunne Absoluuttisesti Itsesi” kuuluu ajatuksen ulkopuolisiin asioihin ja se mahdollistaa Täydellisen Rakkauden sekä Tiedon.

Lopuksi yksinkertainen kysymys: “Voitko sinä elää muualla kun tässä ja nyt eli NYT, NYT, NYT... ?”

Menneisyyskin oli noita samoja nyttejä ja tulevaisuudessa on tulevia nyttejä ja sinä elät ilmeisesti menneisyyden ja tulevaisuuden välissä olevaa ‘tässä ja nyttiä’.

Tuntuuko järkevältä ja loogiselta sekä ennen kaikkea lapsellisen simppeliltä?

Määritelmä, jonka voit ilmeisesti hyväksyä: “NYT on menneisyyden ja tulevaisuuden välissä eikä se sisällä hitustakaan kummastakaan.”

Kysymys joka syntyy edellä olevasta määritelmästä: “Miten pitkä aika on tuo NYT?”

1. Jos olet matemattisesti lahjakas, voit lähestyä kysymystä kahden ympyräviivan sivuamispisteen mittaamisen avulla.
2. Jos olet niin kuin minä, voit lähteä alkuoletuksesta ja edetä siitä aina lopulliseen vastaukseen saakka. Oletetaan, että NYT on yhden sekunnin pituinen aika. Huomaat, että se sisältää kymmenesosia, jotka ovat menneisyyttä ja tulevaisuutta. Poistat ne ja sinulla on nyt yksi kymmenesosasekunttia, joka on kymmenen sadasosasekunttia. Poistaat edellä kerrotulla tavalla menneisyys- ja tulevaisuus-sadasosat ja saat yhden tuhannesosasekunnin. Jatka eteenpäin ja huomaat, että NYT pakenee ja on ilmeisesti äärettömän pieni.

Jos pääset loppuun huomaat ilmeisesti, että NYTTI, joka on sinun määritelmäsi mukaan ainut paikka, jossa sinä voit elää, onkin Ääretön, Ajaton ehkä Ikuisuus.

Menneisyys on menneitä NYTTEJÄ, tulevaisuus on tulevia NYTTEJÄ ja sinä elät niiden välissä olevaa NYTTIÄ.

Se on se paikka, jossa “Tunne Itsesti Absoluuttisesti” tapahtuu.

Jos tuntuu kiinnostavalta ja haluat tietää enemmän, kuin mitä tässä esityksessä tulen kertomaan, mene kotisivulleni - 'Isot työt'.

Nosce te Ipsum! - Minulle

- “Tunne Itsesi!-asia ei ollut minulle ‘tieni’ alkuvaiheissa vuonna 1985 pääasia. En ollut millään tavalla kiinnostunut aiheesta. Pääteema oli luovuus ja millainen persoonallisuus on ihminen, jota voidaan nimittää ‘todella luovaksi’. Tästä ihmistyypistä kehittyi työn mukana eräänlainen ihanneihminen, joka oli koossa sielun ja ruumiin muodossa.

‘Hale’
Tässä vaiheessa kuvaan tuli fyysikko David Bohm, joka selitti vanhaa ‘hale’-sanaa siten, että se on kantasana ‘Whole-, Holy- ja Healthy-sanoille’. Tämä johti mielessäni kysymykseen, että onko ihanneihminen koossa, saavuttanut uskonnon päämäärän sekä löytänyt terveyden.

Poikkeuksellinen potilas - selviytyjä
Lisää ajattelemisen aihetta tuli Siegeliltä ‘ihmeparanemisen’ yhteydessä ja samassa kirjassa olleista Siebertin kertomuksista ‘ihmeselviämisistä’. Molemmissa tapauksissa kyse oli ihmisen persoonan samankaltaisuudesta. ‘Jumalaisen’ opetusunen jälkeen havaitsin, että sama persoonallisuuden muoto kummitteli myös uskonnon Päämäärään päässeen henkilön taustalla. Mukaan liittyi myös tarinoita tietoisuudesta ja ajatuksen tuonpuoleisesta.

Lähdään alusta
- Mutta ei mennä asioiden edelle. 1985 työni liittyi asiakapalveluun ja nimenomaan hyvän palvelun teemaan. Lähtökohtana oli vastauksen löytäminen seuraavaan matkailijan tietoiseen tai tiedostamattomaan lauseeseen. Mistä on kyse, kun matkailija matkan jälkeen lausuu: “Matka oli pirun hyvä!” eli mikä tekee matkailijan tyytyväiseksi ja mikä merkitys kontaktihenkilöllä on tuon lauseen syntyyn.
- Ennen kuin työ lähti liikkeelle, tuli oivallus, ettei kehityksellä ole mitään järkeä. Toisin sanoen, ettei kehitys vie siihen päämäärään, jota kehityksellä ajetaan takaa. Vasta myöhemmin pystyin selittämään, mitä tämä johtui.

Todellinen luovuus - Maslow
- Työn yhteydessä törmäsin myös termiin luovuus. Miellyin Abraham Maslowin määritelmään. Sen mukaan myös luovuus on yksi niistä termeistä, joita ihmiset käyttävät, vaikka heillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä Todellinen Luovuus itse asiassa tarkoittaa.
- Maslowin määritelmä tarinan muodossa on seuraava: ‘Hän kuvitteli niin kuin suurin osa ihmisistä, että luovuus voidaan määritellä luovien ihmisten luovien tekojen avulla. Hän tutki aluksi taiteilijoita, kunnes törmäsi havaintoon, että luovuudessa ei ole kyse teosta vaan persoonallisuudesta.

Suora lainaus Maslowilta - ‘Todellinen Luovuus’:
Maslow, Abraham, Toward a Psychology of Being. Princeton 1962,

Maslow joutui omien sanojensa mukaan muuttamaan käsitystään luovuudesta ja luovasta ihmisestä aivan perusteellisesti tutkiessaan luovuutta itseään toteuttavassa ihmisessä. Hän joutui hylkäämään tavanomaisen luovan ihmisen stereotyyppiajattelun, johon sisältyi terveyden, lahjakkuuden, luovuuden ja tuottavuuden asettaminen synonyymeiksi.

Hän huomasi, ettei tuote voinutkaan olla oleellinen Luovuuden mitta. Luovuus ei toisaalta vaatinut lahjakkuutta, sillä se ilmeni myös sellaisissa ihmisissä, joita ei voinut kuvata luoviksi lahjakkuuksiksi.

Hän löysi itseään toteuttavalle ihmiselle seuraavat luonteenpiirteet:

- Oivaltavuus ja ponnistuksettomuus,
- avoimuus, viattomuus, tietty lapsenomaisuus, terve järjettömyys, hulluus, (lapsenmielisyys, -kaltaisuus)
- hetkellisyys, vähentynyt kurinalaisuus, ulospäin suuntautuneisuus,
- pelottomuus itseä, toisia ihmisiä ja yleensä tuntematonta kohtaan,
- psyykkinen ja fyysinen terveys, (koossa-Whole)
- heitä kiihottaa päättämättömyys,
- terve itsekkyys,
- suuri sisäinen yhtenäisyys, (koossa-Whole)
- paljon energiaa itsensä toteuttamiseen, ei turvallisuuteen,
- huippukokemuksia, ilo, onni, leikki, rakkaus, nauru, hulluttelu, rohkeus, vapaus,
- itsensä toteuttaminen, itsensä tunteminen ja hyväksyminen,
- näkevät raikkaasti, raa´asti, konkreettisesti, omaperäisesti, yleistävästi, abstraktisti,
- anarkistisia, kaoottisia, epämääräisiä, turvallisesti sekavia, epävarmoja, epätarkkoja,
- heissä oli paljon kahtiajakoisuutta, voimakkaita heilahduksia vastakohtaisuuksiin,
- itseilmaisu tukahduttamaton. 12

Maslow esitti, että nämä ihmiset elävät paljon todellisemmassa maailmassa kuin käsitteiden abstraktioiden, odotusten, uskomusten ja stereotyyppien verbalisoidussa maailmassa, jollaiseksi useimmat ihmiset kuvittelevat todellisen maailman.

40 - 50 vuotiaiden koehenkilöiden toiminta oli monessa suhteessa samanlaista kuin onnellisen ja turvallisen lapsen luovuus. He olivat saavuttaneet toisen naiviutensa, vaikka heillä oli koulutettu ja aikuinen mieli.

Maslow arvioi tämän viittaavan siihen, että
"ihmisluonteen perustana on kaikilla tai suurimmalla osalla ihmisiä syntymässä annettu piirre, joka useimmiten kuitenkin kadotetaan tai haudataan tai ehkäistään yksilön varttuessa." 13

Maslow, Abraham, 12 - s. 137, 13 - s. 138

Tämä muutti kaiken mielessäni tai se oli ainakin alku kaiken muuttumiselle. Tässä vaiheessa koossa oli David Bohmin ‘hale’-sanasta vain Whole-osa.

Poikkeuksellinen potilas
Siegelin kirjasta ‘poikkeukselliset potilaat’ eli ihmeparantujat ovat persoonaltaan alempana Simontonien kertoman laiseia.

Kirjoitettu: 16.09.2006

Siegel, Bernie, S. Rakkautta, lääkkeitä ja ihmeitä: Kirurgin kokemuksia syöpäpotilaiden kyvystä parantaa itse itsensä. Porvoo 1989. (Huom: ainut tieni yhteydessä käyttämäni suomennettu tai suomalainen kirja, teksti)
Simontonit tulivat seuraaviin johtopäätelmiin poikkeuksellisen potilaan persoonallisuuden suhteen Siegelin kirjassa:

Syövästä selviytyjät ovat:
- vastaanottavaisia
- luovia
- joskus vihamielisiä
- heillä on vahva minä
- itseriittoisia
- kunnioittavat ja rakastavat itseään
- harvoin mukautuvaisia(?)
- hallitsevat elämäänsä
- älykkäitä
- heillä on voimakas todellisuuden taju
- luottavat itseensä s. 180
- eivät tarvitse toisia, mutta arvostavat keskinäistä vuorovaikutusta
- kiinnostuneita omasta hyvinvoinnista, mutta ovat myös suvaitsevaisia ja
- kiinnostuneita toisista
- nonkonformisteja ja
- moraaliltaan sallivia
- ennakkoluulottomia ja
- arvostavat ihmisten välistä erilaisuutta.
- Ongelma on rakennemuutos ei epäonnistumista enteilevä seikka (kohtalo).

Terveys
Siegelin mukaan “onnellinen ihminen ei sairastu”. Ilmeisesti tämä väite voidaan muuttaa muotoon, että kuolettavaan syöpään sairastunut onnen löytänyt ihminen ihmeparanee. Tämä päätti Bohmin Healthy-osan. Ihmetystäni herätti persoonalisuuksien samanlaisuus sekä Todella Luovan sekä tämän ihmeparantujan osalta.

Ihmeselviytyjä
Tarina jatkuu Siegelin kirjassa Siebertin suulla, joka tutki toisenlaisia selvityjiä.

Psykologi Al Siebert kiinnostui selviäjien persoonallisuudesta, kun hän liittyi laskuvarjojoukkoihin vuonna 1953. Hänen harjoituskaaderissaan oli muutamia eloonjääneitä yksiköistä, jotka oli melkein kokonaan tuhoutuneet Koreassa.

Veteraanit olivat
- kovapintaisia,
- kärsivällisiä virheitä tekeviä kohtaan,
- laskivat leikkiä virheistä,
- rennon tarkkaavaisia
- heillä oli ikäänkuin henkilökohtainen tutka.

Heidän luonteensa oli monimutkainen, monien vastakohtaisuuksien yhdistelmä, jota hän nimitti bifasiaaliseksi ominaisuudeksi.

He olivat sekä
- vakavia että leikkisiä,
- kovapintaisia että lempeitä,
- johdonmukaisia että intuitiivisia,
- ahkeria että laiskoja,
- ujoja että aggressiivisia,
- sisään kääntyneitä että ulospäin suuntautuneita jne.

He ovat paradoksaalisia ihmisiä, jotka eivät sovpineet selvästi tavanomaisiin psykologisiin luokkiin.

Siebert selviytymisominaisuuksia voi oppia. Aikuiseksi kasvamista, johon kuuluu paradoksaalisesti kyllä myös LAPSENA PYSYMINEN. LAPSEN KALTAINEN EI LAPSELLINEN. s. 182

- LEIKKIMIELISYYS (ONNELLINEN LAPSI)
- SYVENTYY (AIKA JA PAIKKA POIS)
- LAPSEN VIATON UTELIAISUUS
- TARKKAAVAINEN
- EI TUOMITSEVA
- EI PELKÄÄ
- NÄYTTÄÄ NAURETTAVALTA, NAURAA ITSELLEEN
- USKALTAA TEHDÄ EREHDYKSIÄ
- ITSEEN KOHDISTUVAN ARVOSTELUN HYVÄKSYMINEN
- VILKAS MIELIKUVITUS
- ÄLYLLISET LEIKIT
- KESKUSTELU ITSEN KANSSA.

Tuntuuko monimutkaiselta? Yksinkertaisetaan: Henkilö, joka on saavuttanut jonkin näistä Päämääristä - todellinen luovuus, ihmeparantuminen tai selviytyminen mahdottomasta tilanteesta - on persoonallisuudeltaan kahtiajakoinen, lapsenmielinen ja tuntee itsensä.

Huomautus: Tässä kuvattu henkilö on lääketieteen mukaan laitokseen suljettava, jakomielinen hullu. Toisaalta kuten tullaan näkemään, hän on uskontojen Jumalaisen opin eli 1% kirkon opista, mukaan uskonnon Päämäärän savuttanut.

Tarina kahtiajaosta, joka oli 1985 ja 1986 töiden yksi kaikkein keskeisimmistä teemoista: Olin kurssilla 1990-luvun lopulla. Meille annettiin kahtiajakoihin perustuva kaavake täytettäväksi. Väitteet olivat tätä muotoa: Oletko keskimääräistä laiskempi vai ahkerampi? Merkitse itsesi janalle. Minä vedin itseni laidasta laitaan - patalaiska sekä äärettömän ahkera tilanteesta riippuen. Kysyin opettajalta, että “miten minä merkitsen itseni, kun olen suuressa osassa väitteitä laidasta laitaan”. Opettaja vastasi, että “laita miten vain, ei ole mitään ABSOLUUTTISTA oikeaa”. Minä oivalsin, että ihminen - täydellisesti luova, lapsenomainen, selviytyjä, parantuja - on itse asiassa Absoluuttinen, Täydellinen. Hän on KAIKKEA.

Nyt Bohminen ‘hale’ kuviosta puuttui enää vain Holy-osa eli tarina ihmisestä joka on pyhä. Mielessäni muutin pyhimysasian sellaiseksi, että tämä ihminen on saavuttanut uskonnon Päämäärän, josta minulla vielä tuossa vaiheessa ei ollut hajuakaan. Mietipä sinä, mikä on uskonnon Päämäärä eli mihin uskonnossa pyritään! Olen akateemista sivistystä saanut ja sen mukaista koulutusta saanut tavallisen ihminen, enkä minä pystynyt tuossa vaiheessa antamaan vastausta edelliseen kysymykseen. “Mistä uskonnossa on kyse yhden ihmisen osalta?”

Seuraavassa vaiheessa tuli mukaan joko 1986 tai 1987 ‘Jumalainen toinen opetusuni’ ja joulukuussa äänen kuuleminen.

1. ‘Jumalainen toinen opetusuni’ : Unessa esitettiin kohda kohdalta tietyt asiat, jotka olin kirjoittanut 1985 ja 1986 töideni yhteydessä ja sanottiin, että “tämä on oikein, tämä on oikein, jne”. Sitten tuli yllätys!!! Unessa kysyttiin, että “olenko ajatellut, että tarinani ovat yksi yhteen Jeesuksen opetusten kanssa”?

Olin ällikällä lyötynä. Olin alkanut tutkimaan ‘pirun hyvää matkaa’ eli asiakkaan tyytyväisyyttä. Törmännyt luovuuteen, kahtiajakoiseen persoonallisuuteen, jossakin määrin itsensä tuntemiseen, jota pidin kaikkien Jumalaisten, Absoluuttisten uskontojen ytimenä - “Tunne Itsesi!”. Koin, ettei kristinusko täytä tätä vaatimusta. Uskoin, ettei siinä edellisellä kehotuksella ole mitään tekoa eikä se ainakaan ole mukana kristinuskossa päämäärään pääsyn yhteydessä. Oletin siis yksinkertaisesti, ettei kristinuskolla päästä Absoluuttiin Päämäärään.

Tein päätöksen ja annoin kristinuskolle vielä mahdollisuuden. Työhypoteesina oli: “Raamattuun perustuva kristinusko ei ole Absoluuttinen Uskonto, koska sen opin pääohje Päämäärään pääsyn yhteydessä ei ole “Tunne Itsesi!”

Koska minulle oli unessa sanottu, että Jeesuksen opetukset ovat yksi yhteen minun työni kanssa, tutkin vain Uuden Testamentin asiaan liittyvät kohdat, eli Jeesuksen opetukset.

Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan osalta olin ‘Jumalaisessa Ekstaasissa’. Johannes ja Paavali saivat aikaan inhon. Tekstien Oivaltaminen oli totaalisesti erilaista, mitä minulle oli opetettu.

Eräs olennainen löytö oli, kuten olin ajatellutkin Itsensä Absoluuttisen Tuntemisen yhteydessä eli jos se johtaa uskonnon mukaiseen Päämäärään, se saavutetaan elämän aikana eli löydetään ELÄMÄ elämässä. Päämäärä ei ole kuoleman jälkeisessä.

Luukas 17:20 Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: ”Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla,
Luukas 17:21 eikä voida sanoa: ”Katso, täällä se on”, tahi: ”Tuolla”: sillä katso Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä.”

Vielä erikoisempi on tarina pannan n. vuonna 300 ja 1100 jKr. julistetussa Tuomaan Evankeliumissa.

Tuomas 3. Jesus said, "If your leaders say to you, 'Look, the (Father's) kingdom is in the sky,' then the birds of the sky will precede you. If they say to you, 'It is in the sea,' then the fish will precede you. Rather, the (Father's) kingdom is within you and it is outside you.

Tuomas 3. Jeesus sanoi, Jos johtajanne sanovat teille, ’Katso Isän valtakunta on taivaassa’, silloin taivaan linnut olisivat enne sinua siellä. Jos he sanovat sinulle, ’Se on meressä’, silloin kalat olisivat ennen sinua siellä. Sen sijaan Isän valtakunta on sinun sisälläsi ja se on ulkopuolellasi.

Se siitä Päämäärän sijainnista. Sitten muutama sana siitä, millainen on se henkilö, joka on päässyt uskonnon mukaiseen Päämäärään, jota edellä on kutsuttu harhaanjohtavasti ‘taivaaksi’ tai ‘taivasten valtakunnaksi’.

Matteus 18:3 ja sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.
Matteus 18:4 Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.

Markus 10:16 Totisesti minä sanon teille; joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.”

Luukas 18:17 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle:”

Taas Tuomas pistää paremmaksi:

Tuomas 4. Jesus said, "The person old in days won't hesitate to ask a little child seven days old about the place of life, and that person will live.

For many of the first will be last, and will become a single one."

Tuomas 4. Jeesus sanoi, ”Henkilö on vanha, mutta hän ei epäröi kysyä seitsämän päivää vanhalta pieneltä lapselta elämän paikkaa ja tämä (vanha) henkilö tulee elämään.

Sillä monet niistä, jotka ovat ensimmäisiä tulevat viimeisiksi ja heistä tulee yksi.

Tulkintani: Ko. henkilö on Päämäärässä. Hän voisi kysyä lapselta. He molemmat tietävät Päämäärän. Vanhempi henkilö edustaa aikuisena saavutettua lapsenmielisyyttä ja pieni lapsi on vielä minätön siis lapsenmielinen.

Tuomas 22. Jesus saw some babies nursing. He said to his disciples, "These nursing babies are like those who enter the (Father's) kingdom."

They said to him, "Then shall we enter the (Father's) kingdom as babies?"

Jesus said to them, "When you make the two into one, and when you make the inner like the outer and the outer like the inner, and the upper like the lower, and when you make male and female into a single one, so that the male will not be male nor the female be female, when you make eyes in place of an eye, a hand in place of a hand, a foot in place of a foot, an image in place of an image, then you will enter [the kingdom]."

Tuomas 22. Jeesus näki joitakin lapsia imetettävän. Hän sanoi opetuslapsilleen, ”Nuo imeväiset lapset ovat sellaisia kuin ne, jotka pääsevät Isän valtakuntaan.”

He sanoivat hänelle, ”Pääsemmekö me Isän valtakuntaan pikkulapsina?”

Jeesus sanoi heille, ”Kun teette kaksi yhdeksi ja kun teette sisäisen ulkoisen kaltaiseksi ja ulkoisen sisäisen kaltaiseksi, ja kun teette ylemmän alemman kaltaiseksi, ja kun urospuolinen ei ole uros eikä naarapuolinen ole naaras, kun teette silmät silmän paikalle, käden käden paikalle, jalan jalan paikalle, mielikuvan mielikuvan paikalle, silloin pääsette valtakuntaan.”

Voiko sen selkeämmin sanoa! Aikuinen ei mene Päämäärään lapsena. Vaan mentaalisesti samanlaisena kuin alle vuoden ikäinen minätön lapsi. Minättömyys syntyy Itsensä Absoluuttisen Tuntemisen kautta, kun minä kuolee. Toisaalta lainaus kertoo hyvin kahtiajakoisuuden loppumisen. Minusta se jatkuu, jos ihminen elää hyvän ihannetta ja pelkää vastakohtaista pahaa.

Tuomas 37. His disciples said, "When will you appear to us, and when will we see you?"

Jesus said, "When you strip without being ashamed, and you take your clothes and put them under your feet like little children and trample then, then [you] will see the son of the living one and you will not be afraid."

Tuomas 37. Hänen opetuslapsensa sanoivat, ” Milloin sinä ilmestyt meille ja milloin me näemme sinut?”

Jeesus sanoi, ”Kun te riisutte vaatteenne ilman häpeää ja otatte ne ja panette ne jalkojenne alle kuten pikkulapsi tekee ja hypitte niiden päällä, silloin te tulette näkemään Elävän isän pojan ettekä enää pelkää.”

Kyse on jälleen Päämäärästä ja siitä millainen on sinne päässeen mentaalinen tila. Jos tuntuu hankalalta kohdalta, kuvittele aikuisen ‘polkijan’ paikalle vaikka kaksivuotias lapsi.

Aiemmin oli tarinaa Todella Luovien sekä selviytyjien kahtiajakoisesta elämästä. Tavallinen ihminen haluaa olla hyvä - ahkera, älykäs, nopea, kaunis, jne - hän haluaa pahan - laiskuuden, tyhmyyden, hidas, rumuuden, jne - pois tai hän kavahtaa ainakin niitä itsessään. Suurin kahtiajako, joka on voitettava on sinä-minä ja jos siihen lisätään vielä panoksia minämies-sinänainen, saadaan vielä merkittävämpi kahtiajako. Kun “Tunne Itsesi Absoluuttisesti” toteutuu, minä kuolee ja ihminen saavuttaa samanlaisen minä-sinä yhtymisen kuin hyvässä yhdynnässä, jossa minuudet häviävät. Ihminen on silloin yhtä Kaikkeuden kanssa.

Vielä yksi tarina Uudesta Testamentista ja Jeesuksen opetuksesta. Onko Opin ydin “Tunne Absoluuttisesti Itsesi” ja onko kristinusko Absoluuttinen uskonto?

Vastaus on kumpaiseenkin kysymykseen kyllä ja se löytyy Rakkauden käskyistä. Käskyt ovat eri muodossa eri kirjoittajilla, mutta otan mallin Luukkaalta, koska siihen liitetään myös Päämäärä sekä se, miten tärkeä käsky on.

Luukas 10:25. Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" (Siis Päämäärän)
Luukas 10:26. Niin hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?"
Luukas 10:27. Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Luukas 10:28. Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää". (Niin pääset Päämäärään)

Siinä se on! Näetkö? Otetaan käskyn loppuosa, jota nimitetään myös Rakkauden toiseksi käskyksi. “Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi!”

- Kumpi tulee ensiksi lähimmäinen vai sinä itse?
- Voiko itseään rakastaa ellei tiedä kuka itse on?
- Tuleeko siis tunteminen ennen rakastamista ja itsen rakastaminen ennen lähimmäisen rakastamista?

Meille tavallisille ihmisille ei ole nähty tarpeelliseksi kertoa, että alkuperäinen kreikankielinen sana, josta rakastamis-sana on käännetty on AGABE. Se ei olekaan mikä tahansa rakastaa sana, vaan sillä tavalla Jumala, Absoluutti Rakastaa.

Eli siis käsky muuttaa nyt ensiksi muotoa seuraavasti: “Rakasta Absoluuttisesti lähimmäistäsi niinkuin Rakastat Absoluuttisesti itseäsi!”

Ehkä nyt näet selvemmin Itsensä Tuntemisen tarpeellisuuden. Millaista tuon Itsensä Tuntemisen pitää olla? Riittääkö pelkkä suhteellinen, pienen osan tunteminen? Eikö tunnu loogiselta, että myös Itsensä Tuntemisen täytyy olla Absoluuttista?

Siispä saamme Rakkauden käskyn loppuosan muotoon: “Kun Tunnet Absoluuttisesti Itsesi Rakastat Absoluuttisesti Itseäsi ja samalla automaattisesti Rakastat Absoluuttisesti kaikkia lähimmäisiäsi ja kaikkea muutakin ympärilläsi eli Rakastat automaattisesti Absoluuttisesti Kaikkeutta, Jumalaa!”

Uskontomme on Absoluuttinen. Sama pätee niin Juutalaisuuteen kuin Islamin uskontoon, koska niissä on sama Rakkauden käskyn loppuosa. Toisaalta “Tunne Absoluuttisesti Itsesi” on ehto tuon käskyn täyttämiselle ja Päämäärään pääsylle.

Pari sanaa ‘tehkää parannus’ komennosta. Näen puhuu Mika Waltari:

"Itse asiassa minuun teki erittäin vapauttavan vaikutuksen, kun jokin aika sitten luin sanoista "tehkää parannus", joka on raamatullisen Uuden Testamentin käsityksen perustavia lauseita. Se on minulle ollut aina vastenmielinen, koska tuntien ja tietäen itseni - sanokaamme oman viheliäisyyteni tässä kuoleman ruumiissa - en koskaan pysty mihinkään todel-liseen parannukseen. Luin, että tämä kreikankielisen Uuden Testamentin verbin suomenkielinen vastine on oikeastaan "oppia ajattelemaan uudelleen" tai "kääntää suuntaa" tai "uudistua" - oikeastaan suomen sana "parannus" ei vastaa sen todellista sisällystä. Minulle merkitsi suurta vapautumista pelkkä tuo ajatus, että parannus tarkoittaa mielen muutosta, oppimista ajattelemaan toisella tavalla." 13

13 Waltari, Mika, Ihmisen ääniä. Porvoo 1978, s. 196 -197

Koska ei ole olemassa toisenlaista ta-paa ajetella, ihminen joko ajattelee tai sitten ajatus on hiljaa Itsensä Tuntemi-sen eli Totaalisen Uudistumisen kautta, silloin kyse ‘parannuksen tekemisessä’ on ‘Itsensä Tuntemisesta’.

Se siitä!

EditRegion

4