Markus/1 |Markus/2

Evankeliumi Markuksen mukaan 9

1. Ja hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassansa".

Selitys: Kuoleman maistamattomuus tuntuu olevan jokin Päämäärään pääsyn oheistuote. Tuomaan ensimmäisessa jakeessa kuoleman kokemattomuus liittyy siihen että Oivaltaa sen, mitä Sanassa on sanottu. Sijainti kertonee asian oleellisuudesta. Sellainen, joka Oivaltaa Sanan eli mitä Sanassa sanotaan ei maista kuolemaa. Opetuslapset kokivat tämän yhdessä Pyhän Hengen vuodatuksen kanssa tai ainakin lähellä sitä. Eli he eivät siis tämän jakeen mukaan maista kuolemaa. Tosin he kuolevat fyysisesti, jolloin tulkinta viitannee siihen, että Päämäärään päässyt Itsensä Absoluuttisesti Tunteva ihminen elää Nytissä ja se ei ole aikaa ollenkaan, vaan on Ajattomuutta. Jolloin sille voidaan keksiä muita nimiä, Iättömyys, Ikuisuus, Absoluutti, Äärettömyys. Ilmeisesti se voi silloin viitata Absoluuttiseen Kuolemattomuuteen, joka on tyystin eri asia kuin fyysinen kuolemattomuus, jolla tavalla ajatteleva ihminen yleensä asian ymmärtää. Toisaalta uskovainen ajattelija voi ajatella, että kyse on fyysinen kuoleman jälkeen saavutettavasti Kuolemattomuudesta. Sen esittäminen Jeesuksen toimesta olisi ollut turhanpäiväistä, koska elämän aikana tehtävät asiat ovat niitä, joita ihminen voi tehdä. Kuoleman jälkeinen pitää huolen itsestään.

2. Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen muista korkealle vuorelle, yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään;
3. ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista.
4. Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat Jeesuksen kanssa.
5. Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme siis kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi".
6. Sillä hän ei tiennyt, mitä sanoa, koska he olivat peljästyksissään.

Tärkeä seikka: Kun ihminen kohtaa jonkin asian, johon liittyy hyvä tunnelma ja ehkä tässä tapauksessa Jumalallisen Miellyttävä ja sanon Selittämättömän Hyvä tunnelma. Mitä hän haluaa? Hän haluaa sen jatkuvat iäti. Eli Pietari alkoi höpöttämään paikalle ijäksi asettumisen puolesta. Ydin tässä on, että opetuslapset pelkäsivät. Kyse oli siis ei-uskomisesta.

7. Ja tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä".
8. Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, eivät he enää nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen, joka yksinänsä oli heidän kanssaan.
9. Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta hän teroitti heille, etteivät kenellekään kertoisi, mitä olivat nähneet, ennenkuin vasta sitten, kun Ihmisen Poika oli noussut kuolleista.

Tärkeä seikka: Olisiko Jeesus kieltänyt heitä kertomasta, jos hän olisi tullut kansa vuoksi eikä opetuslasten Uskon vuoksi? Toisaalta Matteuksella tähän tilanteeseen liittyy taasen Pietarin pelkääminen.

10. Ja he pitivät mielessään sen sanan ja tutkistelivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen oli.
11. Ja he kysyivät häneltä sanoen: "Kirjanoppineethan sanovat, että Eliaan pitää tuleman ensin?"
12. Niin hän sanoi heille: "Elias tosin tulee ensin ja asettaa kaikki kohdalleen. Mutta kuinka sitten on kirjoitettu Ihmisen Pojasta, että hän on paljon kärsivä ja tuleva halveksituksi?
13. Mutta minä sanon teille: Elias onkin tullut, ja he tekivät hänelle, mitä tahtoivat, niinkuin hänestä on kirjoitettu."
14. Ja kun he tulivat opetuslasten luo, näkivät he paljon kansaa heidän ympärillään ja kirjanoppineita väittelemässä heidän kanssaan.

Selitys: Opetuslapset ovat ottaneet siis jo sanaselityksen velvollisuutta, vaikka eivät vielä Oivalla Sanaa eli eivät ole Uskossa.

15. Ja kohta kun kaikki kansa hänet näki, hämmästyivät he ja riensivät hänen luoksensa ja tervehtivät häntä.
16. Ja hän kysyi heiltä: "Mitä te väittelette heidän kanssaan?"
17. Silloin vastasi eräs mies kansanjoukosta hänelle: "Opettaja, minä toin sinun tykösi poikani, jossa on mykkä henki.
18. Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se häntä, ja hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee hampaitaan; ja hän kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet."
19. Hän vastasi heille sanoen: "Voi, sinä epäuskoinen sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet minun tyköni."

Tärkeä kohta: Kehen Jeesus viittaa ssanomalla ’sinä epäuskoinen sukupolvi’ ja ’kauanko minun täytyy olla teidän luonanne’ ja ’kaunako kärsiä teistä’? Kuka ei saanut parannettua lasta? Ketä varten Jeesus tuli? Ketkä eivät vieläkää Usko? Vastaus on yksinkertainen. Jeesus poltti hihansa opetuslasten uskottomuuden takia. Jos hän olisi käyttänyt minun jumalatonta kieltäni, hän olisi sanonut: ”Voi saatanan pösilöt, että minun täytyy teidänlaistenne Uskon takia vielä kuollakin!”

20. Niin he toivat hänet hänen tykönsä. Ja heti kun hän näki Jeesuksen, kouristi henki häntä, ja hän kaatui maahan, kieritteli itseään, ja hänestä lähti vaahto.
21. Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan aikaa tätä on hänessä ollut?" Niin hän sanoi: "Pienestä pitäen.
22. Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä."
23. Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo".
24. Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: "Minä uskon; auta minun epäuskoani".

Erittäin tärkeä kohta: Mies osoitti Oikeata Uskoa, mutta samalla vaikka hän Uskoi, hän oli epätietoinen tai epäuskoinen Uskonsa suhteen. Näin toimii ajatus. Usko on ajatuksen tuolla puolella siis Absoluutilla puolella. Koska mies ei pääse eroon ajatuksesta tai hän palaa aina sinnen Absoluutilla puolella käynnin jälkeen, hän on myös Uskossaan epäuskoinen. Toisaalta Jeesus sanoo, ’kaikki on mahdollista sille, joka uskoo’. Siispä pojan parantuminen tapahtui isän Uskon kautta, se teki Sen. Esimerkissä on myös kyse parantumattomasta sairaudesta, johon on ajatuksen mukaisen ihmisen turha lähteä hakemaan apua. Mies hakee apua toiselle ihmiselle ja hän käyttäytyy idioottimaisen Lapsenmielisesti ajattelevan ihmisen mukaan. Hän käyttäytyy niin myös oman ajatuksensa mukaan, mutta koska hänellä on Usko, hän heittäytyy Mielettömyyteen. Kun muistat tässä kertomuksen lampusta ja sen Valon laittamisesta vakan alle, voit ehkä ymmärtää, miksi sellainen, jolla on Usko ja siis Valo haluaa mielellään piilottaa sen vakan alle ja käyttäytyä kuten tavallinen ihminen.

25. Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene".
26. Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli".
27. Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän nousi.

Selitys: Jakeiden mukaan Jeesus teki teon toisaalta myös siksi nopeasti, että kansaa oli tulossa pällistelemään. Kuvaa sitä, ettei Ihmetekojakaan tehty ensisijaisesti kansa nähtäväksi.

28. Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?"
29. Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".
30. Ja he lähtivät sieltä ja kulkivat Galilean läpi; ja hän ei tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää.
31. Sillä hän opetti opetuslapsiaan ja sanoi heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet; ja kun hän on tapettu, nousee hän kolmen päivän perästä ylös".

Selitys: Viittaus taasen siihen, että ensiksi piti saada opetuslapset Uskomaan ja siten myös Oivaltamaan Sana. Hän opetti heitä ei kansaa.

Tärkeä kohta: Jeesus alkaa valmistella opetuslapsia siihen, mitä hänelle tulee tapahtumaan. Koska he eivät Usko Valtuutukseen, he eivät voi tajuta tarinan ydintä, eli ettei tilanteessa ole mitään hätää. Jeesus herää henkiin kolmantena päivänä. Seuraava jae 32 kertoo heidän tuntemukset. Ydin on pelkääminen. Tämä alkaa olla jo melko vakuuttava todistus sen puolesta, että Jeesuksen toimintaan on Totaalisen Väärin liitetty ydinasiaksi ristinkuolema. Se oli vain viimeistä edellinen demo, jotta opetuslapset olisivat Uskoneet. Viimeinen demo oli ilmestyminen, jälkien näyttäminen, ehtoollisen noudattaminen, jossa vain hän ja opetuslapset olivat olleet läsnä ja vihdoin leivän syöminen. Vasta silloin opetuslapset Uskoivat ja eivät pelänneet, vaan Iloitsivat Äärettömästi. Ennen sitä he vielä pelkäsivät jokaisessa kohdassa.

32. Mutta he eivät käsittäneet sitä puhetta ja pelkäsivät häneltä kysyä.
33. Ja he saapuivat Kapernaumiin. Ja kotiin tultuaan hän kysyi heiltä: "Mistä te tiellä keskustelitte?"
34. Mutta he olivat vaiti; sillä he olivat tiellä keskustelleet toistensa kanssa siitä, kuka oli suurin.
35. Ja hän istuutui, kutsui ne kaksitoista ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija".

Tärkeä kohta: Kuka on ensimmäinen Absoluuttisessa järjestelmässä? Se, joka on ihmisten ja ihmisen omasta mielestä ajatuksen järjestelmässä viimeinen ja kaikkien ihmisten palvelija. Viimeinen kohta viittaa siihen, mitä olen sanonut Valosta ja sen näyttämisen olemisesta Päämäärään päässeen elämäntehtävä hänen löydettyään ELÄMÄN elämässä. Ihminen joka Tuntee Itsensä, tietää ensiksikin Kaiken omasta käyttäytymisestä. Tämä on mieletön ajatus. Jos ihminen tuntee oman käyttäytymisen, hän pian näkee, että kaikkien ihmisten käyttäytyminen perustuu samalle totuudelle. Eli hänelle tulee käsittämätön tunne, että hän tuntee kaikkien ihmisten Kaiken käyttäytymisen. Vihdoin hänelle tulee tunne, että käyttäytymisen tunteminen on Kaiken Tietämisen ydin. Eli hän Tietää Absoluuttisesti Kaiken tai Kaiken sen, mikä on oleellista ihmisen Tietää. Muita Valoesimerkki ja ymmärrät, että tämä on varmasti täysin idioottimaista tai paremmin ajatukselle käsittämätöntä. Ajatukselle käsittämätön on Wittgensteinin ja Wrightin mukaan ’mieletöntä’. Minä voisin lainata toista englanninkielistä sanaa nonsense ja sanona, että kyse on hölynpölystä. Sehän on sana suora suomennos. Mutta tehdään yksinkertainen temppu, laitetaan tavuviiva sanojen väliin. Saadaan non-sense ja merkitys muuttuu. Nyt on kyse sananmukaisesti ei-järjellisestä eli ajatukselle mielettömästä. W & W siis keksivät itse ymmärtämättä tai ainakin asiaa selittämättä Absoluutin eli ajatukselle tavoittamattoman. Kun he sen tekivät, he keksivät kaksi aluetta; ajatuksen alueen ja Absoluutin eli Ei-ajatuksen alueen. Toisaalta ajatushan eli tieto voi laajeta. Esimerkiksi W & W tekee esimerkin. Sanotaa ennen kuumatkailua, että kuun kääntöpuolella, joka ei koskaan näy maapallolle on sata kilometria korkea vuori. Ajatus ei voi sitä siinä vaiheessa todentaa, koska ajatuksella ei ole tietoa. Vuori on ajatukselle ’mieletön’. Vuori ei ole kuitenkaan ajatukselle peruuttamattomasti ’Mieletön’ eli siis Absoluutti Totuus. Vuosien päästä ihminen lentää kuun kääntöpuolella ja hän todentaa väitteen todeksi, siellä on (kuvitteellisesti) sata kilometria korkea vuori. Ajatus laajeni tiedon avulla ja ’mielettömästä’ tuli ajatuksen varmentama totuus. Uskonnossa on kuitenkin mukana valtava määrä asioita, joihin ajatus ei voi koskaan laajentua ja joita ajatus ei voi koskaan ymmärtää. Kyse on siis ’PerusMielettömistä’ asioista. Koska ajatus ei niitä voi todentaa, ajatus sanoo, ettei niitä ole olemassakaan. Näin tekee kaikkien ihmisten ajatus. Ydinkysymys kuuluu, onko ajatuksen ulkopuolella jotain, joka on todellakin olemassa, vaikka ajatus ei sinne asti pääsekään? Et voi vastata ajatuksen avulla, että kyllä. Sinun täytyy ottaa käyttöön menetelmä, joka soveltuu tuohon asiaan. Koska asia kuuluu Absoluuttiseen järjestelmään, sinun täytyy ottaa käyttöön Absoluuttinen menetelmä. Koska menetelmille ei ole virallisia ajatuksen keksimiä nimiä, nimitän menetelmää Oivaltamiseksi. Se on lähellä toista sanaa Tunteminen. Menetelmän ydin on Uskominen. Vain jos ihmisellä on Todellista Uskoa, hän tavoittaa Uskomattoman.

Yksi Oivallus vielä Jeesuksen palvelija-ajatuksesta. Jos ajattelet mitä tahansa kahtiajakoa eli sanapareja, jossa on mukana hyvä ja paha eli esimerkiksi ahkera-laiska, älykäs-tyhmä, hyvä-paha, jne. Väitän, ettet löydä juuri mitään sanaparia, jossa ihanteellinen ja tavoiteltava ominaisuus olisi negatiivisen sanan puolella. Ihminen haluaa siis olla positiivisen ominaisuuden läpitunkema tai se on hänen ihanteensa tai hän kärsii, koska hän ei ole riittävästi hyvällä puolella tai hän on luovuttanut, koska ei päässyt sille puolelle. Nöyrä on sellainen sana, joka on sanaparin negatiiviseella puolella, jos sanaparit ovat esim. ylpeä-nöyrä. Tosin kaikki ihmiset etsivät elämässä minälle lisää arvokasta eli siis yksinkertaisesti arvo. Tietyllä tavalla vain kavahdetaan sen näyttämistä tai siinä paistattamista. Ihanteeksi on tullut vastakohta. Ihmiseltä vaaditaan nöyryyttä vaikka hän olisi maailman taitavin, tietävin tai rikkain tai arvostetuin.

Jeesus oli nöyrä! Oletko miettinyt mitä se olisi vaatinut, jos hän olisi ollut ajatteleva ihminen eli ajatuksen järjestelmässä. Hän Tunsi, Oivalsi olevansa Jumalan Poika. Siinä tilanteessa olisi ollut mahdotonta olla ajatuksen järjestelmässä nöyrä. Kuitenkin Jeesus oli Nöyrä. Nyt sinun pitäisi huomata, että jollakin tavalla yhtä vaikea vaatimus on Itsensä Absoluuttisesti Tuntevalle, eli ihmiselle, joka Tietää KAIKEN eli tuntee Kaikkien ihmisten käyttäytymisen, olla Nöyrä. Tällä esimerkillä haluan tuoda sinulle mahdollisuuden ajatella Perillä olijan eli Päämäärässä olijan tilaa ja mitä se siis ihmiseltä vaatii.

36. Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä; ja otettuaan sen syliinsä hän sanoi heille:
37. "Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka minut ottaa tykönsä, se ei ota tykönsä minua, vaan hänet, joka on minut lähettänyt".

Erittäin tärkeä kohta: Mitä Jeesus lapsella tarkoitti ja nimenomaan tämänkaltainen-sanalla? Pitääkö meidän ottaa tykö lapsia? Koska ajatus ei voi tunteasellaista kuin Itsensä Absoluuttisesti Tunteva ja siis käyttäytymispiirteiltään Lapsenmielinen ihminen, jae on ymmärretty lähinnä mahdollisella tavalla eli siis kyse on sananmukaisesti suhteesta lapseen. Pieni lapsi, alle yhden vuoden ikäinen ei omaa vielä minää. Hän on Minätön. Hän on yhtä Kaikkeuden kanssa. Hän ei ole vielä erottunut minän avulla Absoluutista. Hän on siis siinä Päämäärässä, johon aikuisen pitäisi päästä ollakseen Perillä. Tällainen ihminen on sopivan ikäistä lasta demona käyttäen ’tämänkaltainen’ ja siis malli Päämäärään päässeestä.

Kohtaa liittyy toinenkin vakavasti otettava asia. Uskontokunnista, jotka tunnustavat noudattavansa Raamattua on tullut Jeesuksen palvojia. Jeesus on jo varoittanut useamman kerran tästä virheestä ja puhunut palvelijasta tai siitä, että Päämäärässä olevan pitää olla palvelija. Uskonnossa vältetään jollakin tavalla Jumalaa. Jeesuksesta on tullut ’main man’. Ehkä kyse on tyypillisestä ajatuksen ottamasta oikopolusta. On helpompi palvella sellaista, jossa on edes jotain inhimillisiä piirteita siis Jeesusta, kuin palvella sellaista, joka on ajatuksen Totaalisesti Tavoittamattomissa eli Jumalaa. Kuitenkin ydin on Jumala, Kaikkeus. Jos tämä olisi uskonnon ydin, niin ilmeisesti olisi jo päästy lähemmäksi Päämäärään pääsyä, koska ydin olisi ollut kysymys: ”Miten minä pääsen lähelle Kaikkeutta tai osaksi sitä!” Vastus on nimittäin kysymyksessä. Minä olen siis erilläni tai kuvittelen olevani erilläni Kaikkeudesta. Mikä erottaa ihmisen Kaikkeudesta? MINÄ! Se erotti yksivuotiaan Kaikkeudesta. Aataminen ja Eevan erotti Kaikkeudesta eli Paratiisillisesta olotilasta hyvä ja paha tietoisuus, joka on miltei yksi yhteen MINÄn kanssa. Kun MINÄ kuolee eli ajatus menettää yksinvallan elämän ohjauksessa Kaikkeus alkaa pelata. Kun se pelaa tarpeeksi kauan aikaa voi ihminen saavuttaa Itsensä Absoluuttisen Tuntemisen ja siis Raamatun esittämän Päämäärän. Sen jälkeen tulee vielä Valon eli Voiman Peli eli toiminta Kaikkeuden hyväksi. Se mitä sen jälkeen tapahtuu ei olekaan enää ihmisen asiaa.

38. Johannes sanoi hänelle: "Opettaja, me näimme erään, joka ei seuraa meitä, sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia; ja me kielsimme häntä, koska hän ei seurannut meitä".
39. Mutta Jeesus sanoi: "Älkää häntä kieltäkö; sillä ei kukaan, joka tekee voimallisen teon minun nimeeni, voi kohta sen jälkeen puhua minusta pahaa.
40. Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän puolellamme.
41. Sillä joka antaa teille juodaksenne maljallisen vettä siinä nimessä, että te olette Kristuksen omia, totisesti minä sanon teille: se ei jää palkkaansa vaille.
42. Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen.

Tärkeä selitys: Kuka on ’yksi näistä pienistä’? Hän on sellainen, joka Uskoo. Hän on siis aikuinen, joka Uskoo. Hän on ’pieni’ kuvainnollisessa mielessä, koska hän on ajatuksen maailmassa arvoton. Omasta mielestään hän on Arvoton, Arvovapaa, koska ajatus eikä suhteellinen hyvä ja paha ohjaa häntä ja koska hän on Minätön. Tämä pitäisi muistuttaa sinua siitä, että kaikki mitä ihminen tekee minällisenä on siis ’meitä vastaan’-puolella olemista. Kun ajattelet näin, näet, että suhteellinen hyvä on samanarvoista kuin suhteellinen paha eli Päämäärään suhteen turhaa.

Vietellä-sana on jotenkin edellisessä jakeessa turha, koska Päämäärässä olevan voi tietellä ainoastaan henkilö itse. Ja tässä vaiheessa voin viitata siihen, mitä on sanottu Pyhän Hengen pilkkaamisesta. Niin pahasta asiat on kyse. Jos nimittäin ihminen joka on Päämäärässä toimii edellä esitetyllä ’viettelytavalla’ ja siis pilkkaa käyttämällä Valoa tai Voimaa väärin, hän menettää mahdollisuutensa.

Ajattelepa mahdollisuus-sanaa. Kaikilla ajattelevilla ihmisillä on mahdollisuus. Sitä ei ilmaista siten, että se olisi vain yhden elämän aikana. Hänellä sanotaan olevan ikään kuin jatkuva ja toistuva mahdollisuus. Otetaan käänteisesti. Miten moni ihminen on päässyt Päämäärään, jos se selitetään Lapsenmielisyyden ja Itsensä Absoluuttisen Tuntemisen avulla? Ei juuri kukaan! Siispä, mitä sitten tapahtuu, mikä on käytäntö. Ihmisellä on mahdollisuus. Hän kokee fyysisen kuoleman. Hän ei käyttänyt mahdollisuuttaan. Ihmisellä on ehkä Katomaton siru Absoluuttinen Sielu. Miten käy? Mikä on yksi mahdollinen käytäntö? Kierrätys tai tutummalla sanalla Sielunvaellus. Tämä asia ei ole ihmistä varten. Oli miten oli ydin on, ettei Päämäärässä ole tungosta. Onko mahdollisuus järjestetty kuvaamallani tavalla ei minua liikuta.

43. Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen.
45. Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin.
47. Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,
48. jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
49. Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.
50. Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha."

Evankeliumi Markuksen mukaan 10

1. Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.
2. Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa.
3. Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?"
4. He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon".
5. Niin Jeesus sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen.
6. Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.
7. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.
8. Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.
9. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."
10. Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa.
11. Ja hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.
12. Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin."
13. Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.
14. Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
15. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
16. Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.

Erittäin tärkeä kohta: Tässä on yksiselitteisesti käytetty lasta demomielessä osoittamaan sen, millainen aikuinen on saavuttanut Absoluuttisen uskonnon mukaisen Päämäärän. Tuli mieleen, että Raamattua peruskivenään käyttävät uskonnot ovat tekemisissä Absoluutin uskonnon kanssa, mutta sen sijaan että he käyttäisivät tätä ’monitoimikonetta’ asianmukaisesti he kuvittelevat, että kyse on vasarasta ja hakkaavat sillä naulaa seinään. Siis sana ’senkaltaisten’ tarkoittaa aikuista, joka tietyn ikäisen lapsen mentaalitasolla kaikkine tietoineen ja elämänkokemuksineen, eli hän on Lapsenkaltainen, Lapsenmielinen ja he ovat Päämäärässä, eli Jumalan tai Taivasten Valtakunnassa. Ja kuten tarkkaavainen näkee, kyse ei ole mistään kuoleman jälkeisestä asiasta vaan ELÄMÄN löytämisestä elämässä.

Jos tässä kohti ajatellaan näitä kahta Evankeliumia, Matteusta ja Markusta, nähdään, että kertomusten ytimiä on vain muutamia. Ydin on Rakkauden toinen käsky. Sitten näytetään kerta kerran jälkeen, miten Päämäärään päässyt Uskoo. Tämä kertomus jatkuu aina siihen vaiheeseen saakka, kun opetuslapset tulevat Uskoon. Silloin he pystyvät käyttämään Ytimen Oppia. Lisäksi on muutamia kohtia, joissa paljastetaan se, millainen Päämäärään päässyt ihminen on eli Lapsenmielinen.

Mitä tästä puuttuu, jos Evankeliumit olisivat Päämäärään pääsyyn tähtäävä Opaskirja? Puuttu kertomus siitä, miten se tehdään. Miten ihminen Pelastuu? Ei siis kerrota suoraan, miten ihmisestä tulee Lapsenmielinen eli miten hän pääsee Itsensä Absoluuttiseen Tuntemiseen. Periaatteessa on kyse samasta puutoksesta kuin Krishnamurtilla. Hän sentään vie aina Ovelle saakka, ja kehottaa ihmistä tekemään lopun matkaa omin avuin.

Kun ihminen satuu Ovesta tai Portista, joka on ahdas sisään kuljettuaan hankalan ja kapenevan tien loppuun, hän ei tarvitse enää Opetusta. Perillä hän Näkee kaiken juuri sellaisena kuin se on Evankeliumeissa kerrottu. Silloinkaan hän ei ymmärttä, mutta hän Oivaltaa, että näin on. Tässä on yksi ihmeellisyys, johon olen Evankeliumeissa törmännyt. Siellä on paljon tarinoita, jotka eivät liity ollenkaan siihen ihmisen perustoimintaan eli tiehen kohti Päämäärään ja sitä, miten ihminen Pelastuu, vaan siellä kerrotaan millaista sitten on kun ihminen on Päämäärässä. Tästä syystä voidaan sanoa, että vain ajatteleva uskovainen ja siten vajavainen voi käyttää tiettyjä asioita ihmisten opastamiseen. Tosin minusta tuntuu, etteivät uskontokunnat juuri ole kiinnittäneet tai osanneet kiinnittää huomiota Absoluuttisen uskonnon Ytimeen: ”Miten yksittäinen ihminen pääsee Päämäärään eli Pelastuu!” Kuten olen näyttänyt se ei ole ihme, koska sitä ei kerrota selkokielellä.

17. Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"
18. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.
19. Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."
20. Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti".
21. Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua".
22. Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
23. Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!"
24. Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!
25. Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
26. Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: "Kuka sitten voi pelastua?"
27. Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista".
28. Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua".
29. Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,
30. ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.
31. Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."

Erittäin tärkeä kohta: Tässä on paljon asiaa. Lähdetään purkamaan sitä lopusta. Nyt Jeesus tarkentaa ensimmäiset- viimeiset vertaustaan. Minusta tämä on se oikea muoto. Ehkä kaikkein kärkevin muoto oli Luukkaalla, jos muistan oikein. Siellä saatettiin sanoa, ettei kukaan ensimmäisistä pääse Perille. Ensimmäisiksi tuleminen tarkoittaa siis Päämäärään pääsemistä. Maallisessa ympäristössä meillä on ensimmäisiä. Heillä on kaikkea sitä hyvää, minkä ajatus ja kulttuuritausta hyvänä pitää paljon. Hyvää on tieto, taito ja raha. Ne ovat arvon synnyttäjiä ja arvostus määrää ensimmäisen ja viimeisen maan päällä. Jeesus olisi voinut kertoa Luopumisen hieman selkeämmin kuin mitä hän teki. Tosin nuorenmiehen murhe on vain osoitus, ettei hän ollut Uskossa eikä hän Oivaltanut sitä, mitä Jeesus sanoi. Toissaalta jos hän olisi ollut Päämäärässä, hän ei olisi tietenkään edes kysellyt, mitä hänen pitäisi tehdä. Tästä syystä Jeesuksen vajaavainen neuvo on sitäkin pahempi. Hänen olisi pitänyt ottaa esimerkiksi tietävä mies. Hänelle Jeesus ei olisi voinut sanoa, että pääset Päämäärään menemällä torille ja myymällä kaikken tietosi ja lahjoittamalla kaikki rahasi ihmisille. Kuitenkin ihminen voi rakentaa jumalan itsellee tiedota ja taidostakin aivan samalla tavalla kuin rahasta. Tuli mieleen, että raha on hyvä esimerkki siinä mielessä, että ne, jotka rakentavat jumalan itselleen tiedon ja taidon avulla ovat tähtäämättä toiminnallaan rahaan. Toisaalta rahakaan ei ole ydin, vaan rahalla hankitaan hyödykkeitä. Nekään eivät ole ydin, koska hyödykkeillä etsitään minälle hyvää tunnelmaa, onnea, tyytyväisyyttä, jne. Mutta koska mikaan tyytyväisyyden tunne, joka em. ketjulla saadaan, ihminen lähtee kiihtyvään kierrokseen. Lisää ja laadukkaampaa työtä ja siten enemmän rahaa, hienompia ja enemmän hyödykkeitä, joilla saadaan hyvä tunne. Koskaa tuo tunne ei tämän järjestelmän avulla pelaaville ole riittävä ja tästä syntyy loisilmiö nimeltä kehitys eli turhanpäiväinen räpiköinti suhteellisen hyvän ja pahan maailmassa. Mikä on Tavoite, jos mikään suhteellinen ei ole kyllin hyvä? Ihmisen tiedostamattoman Tavoitteen eli Päämäärän täytyy olla silloin Absoluuttinen Hyvä, joka on Riittävä ja johon liike päättyy. Otetaan nyt tällainen ihminen malliksi, joka on päässyt Päämäärään. Onko hän tai tuleeko hän luopumaan kaikesta tiedota, taidosta ja rahasta? Lahjoittaako hän ne pois tai luopuuko hän niistä? Totaalinen Luopuminen tapahtuu mentaalisesti. Eli ihminen ajaa sillalle Mersulla ja siellä on paalu, jonka kohdalla hän pääsee Päämäärään, naks. Ennen paalua hän toimii minällisesti. Mersu parantaa hänen itsetuntoaan ja aiheutta ulkopuolisten ihailua. Naks, hän on Luopunut Mersusta, vaikka hän ei ole myynyt sitä ja lahjoittanut rahoja köyhille. Hän Luopui Mersusta mentaalisesti, koska hänen minänsä kuoli. Samalla hän lopetti Nähtyään käyttämään elämänsä ohjaukseen ajatusta. Hän löysi Nytin. Sitä on Totaalinen Luopuminen. Todennäköisesti elävässä elämässä on ihmisiä, jotka ovat olleet rikkaita, ja toteuttaneet Jeesuksen kehoituksen, menneet ja myyneet kaiken. He ovat eläneet elämänsä loppuun samassa tunteessa kuin rikkainen siis epätoivoisena, mutta nyt he ovat eläneet sen epätoivoisian köyhinä. Jos munkkilaitoksessa ja joissakin papistoissa käytetään köyhyyttä konkreettisen luopumisen tai omistamattomuuden avulla, näet, että kyse on vuoren kokoisesta väärinkäsityksestä. Jesuiittapappi de Mello, jonka kuoleman jälkeen julkaistut tekstit tuomittiin katolisen kirkon toimesta pannaan, sanoo kirjassaan ’Herääminen’ seuraavaa, joka on hyvä esimerkki siitä, miten ulkoinen köyhyys ei ole sisäistetty. Samanlainen tarina tulee myös katolisen kirkon pappien pedofiilisyytteistä. De Mello kertoi, että kun huorat tulivat rippiin hiedän pääasiallinen puheenaiheensa oli Jeesus ja kun pappi tuli rippiin hän puhui vain huorista.

Tässä puhuttiin myös Pelastumisesta. Kyse on yhdestä harvoista paikoista, eikä sekään varmasti anna selitystä sille, jos minun pitäisi Pelastumiseen eteen jotain tehdä. Koska uskovaisten mukaan ihminen on perussyntinen ja -paha, hän ei heidän mukaansa voi tehdä mitään Pelastumisensa eteen. Siksi he ottavat tästä Jeesuksen lauseen ja olettavat, että koska Pelastuminen tulee Jumalalta vain hän voi sen toteuttaa, kyse on Armosta, joka tulee jollakin selittämättömällä tavalla.

Augustinus koki päässeensä jonnekin, jota hän ilmeisesti ajatteli Uskoon tulemiseksi. Hän ei voinut ymmärtää, miten Jumala olisi antanut hänelle, omasta mielestään paskiaiselle Armon. (No, ei hän sitä ollut kyllä saanutkaan!) Hän loi tästä lähtökohdasta lähtien enneltamääräämisopin, eli Armon saajat on valittu ennalta ja he pelastuvat. Täyttä roksaa ja kertoo sen, mihin asti hän oli päässyt. Todennäköisesti hän oli Hypännyt nimenomaan Armosta, koska muuten se ei käykään (vain Jumalalle se on mahdollista) Ei-ajatuksen järjestelmään, mutta matka jäi häneltä kesken. Hän ei päässyt Itsensä Absoluuttiseen Tuntemiseen, jolloin hän olisi pystynyt Selittämään eli Oivaltamaan Sanan.

Monissa uskonnoissa on tietyt merkit siitä, että henkilö on saavuttanut ’uskoon tulemisen’. Eräät merkit viittaavat siihen, että kyse on Hypystä Absoluuttisen järjestelmän alueelle, koska henkilöt kokevat Sanoinkuvaamattoman miellyttävän tunnelman. Mutta mitenkä saattaa käydä? Sama kertoja sanoo vähän myöhemmin, että hän menetti uskon. Se osoittaa, ettei kyse ollut Todellisesta Uskoon tulemisesta. En voi kuvitella sen menettämistä.

32. Ja he olivat matkalla, menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään; ja heidät valtasi hämmästys, ja ne, jotka seurasivat, olivat peloissaan. Ja hän otti taas tykönsä ne kaksitoista ja rupesi heille puhumaan, mitä hänelle oli tapahtuva:

Tärkeä kohta: Jos aiemmin ei esitetty, että opetuslapset olisivat olleen peloissaan siitä, mitä Jeesus oli kertonut Jerusalemissa tapahtuvan, niin nyt se on selvä. Opetuslapset pelkäsivät todella. Siis heillä ei ollut Uskoa.

33. "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanain käsiin;
34. ja ne pilkkaavat häntä ja sylkevät häntä ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet; ja kolmen päivän perästä hän on nouseva ylös".
35. Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tahtoisimme, että tekisit meille, mitä sinulta anomme".
36. Hän sanoi heille: "Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?"
37. Niin he sanoivat hänelle: "Anna meidän istua, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi".
38. Mutta Jeesus sanoi heille: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tahi tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?"
39. He sanoivat hänelle: "Voimme". Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin;
40. mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu".

Tärkeä kohta: Ennustus tarkentuu. Ovatko opetuslapset ja nimenomaan Jaakob ja Johannes Uskossa? Ei heillä on ajatuksellinen uho päällä. Muut närkästyvät heihin, koska he ovat etuilemassa, olemassa muita parempia, ryhtymässä martyyriksi. Tosihan on, etteivät he ehdota, että he olisivat oikealla ja vasemmalla puolella Iankaikkisuudessa, vaan kuolemassa.

41. Kun ne kymmenen sen kuulivat, alkoivat he närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen.
42. Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi heille: "Te tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan, herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.
43. Mutta näin ei ole teidän kesken, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne;
44. ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja.

Tärkeä kohta: Soveltuu niin opetuslapsiin kuin niihin, jotka ovat päässeet Päämäärään. Se, joka harjoittaa tätä vain teoissaan, kuten paavi pestessään ihmisten jalkoja ovat vain halpahintaisi Todellisten Palvelijoiden jäljittelijöitä. Tosin ajattelevana ihmisenä he eivät muuta ollakaan.
Tähän voitaisiin liittää Jeesuksen rikasmiesesimerkin tavoin voivottelua, miten vaikea onkaa niiden, jotka ovat ajatuksen maailmassa ensimmäisiä, kuten arkkipiispat ja piispat ja papit, olla mieleltään Todellisia lähimmäisten Palvelijoita eli Päämäärässä. Halu on suuri, mutta liha heikko.

45. Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."

Tärkeä kohta: Kirkoissa ymmärretään ’hengen antaminen lunnaaksi’ jollakin kuvainnollisella tavalla. Jeesus tarkoittaa tässä sitä, että hänen pitää kuolla, sehän on ilmeisesti ainut tilanne, jossa hän tulee kuoleman kohtaamaan, opetuslasten Uskon takia ja meidän takiamme vasta toissijaisesti, jotta opetuslapset olisivat pystyneet Selittämään Sanat Oikein.

46. Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä.
47. Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua".
48. Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua".
49. Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: "Kutsukaa hänet tänne". Ja he kutsuivat sokean, sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua".
50. Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö.
51. Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Niin sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen".
52. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut". Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.

Selitys - Ihmeteko sellaiselle, jolla on Todellinen Usko: TU näkyy taasen vain siinä, että henkilö uskoo Lapsenmielisesti paranevansa viasta, josta ei voi ajatuksen mukaan parantua. Toisaalta Uskova tunnistaa myös sen, että Jeesuksella on Valtuutus.

Evankeliumi Markuksen mukaan 11

1. Ja kun he lähestyivät Jerusalemia, tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan
2. ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.
3. Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'."
4. Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen.
5. Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte varsan?"
6. Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä.
7. Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään.
8. Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta.
9. Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!
10. Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!"
11. Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen.
12. Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä.
13. Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika.
14. Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.
15. Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet,
16. eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.
17. Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."
18. Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa.
19. Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle.
20. Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten.
21. Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut".
22. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan.

Tärkeä kohta: Tässä samoinkuin edellisessä Evankeliumissa on puhuttu paljon Uskosta. Aina sen yhteydessä on viitattu siihen, että Uskotaan Jeesuksen Valtuutukseen. Itse asiasssa Jeesus ja häneen Uskominen ei ole ydin. Ydin on Jumalaan Uskominen. Se tapahtuu Jeesukselle annetun Tehtävän kautta helpommin Jeesukseen Uskomisen kautta. Tosin meille, jotka eivät ole Jeesuksen aikalaisia, kyse on periaatteessa samasta asiasta. Aikalaiset olisivat voineet käyttää Jeesukseen Uskomista konkreettisemmin apunaan, mutta kuten nähdään opetulapsetkaan eivät Uskoneet häneen ennenkuin hän oli kuollut ja nousuut ylös sekä näyttäytynyt heille. Onko meidän tehtävämme sitten helpompi? Rakkauden käskyt näyttävät, että Ydin on Kaikkeus ja Jumalaan Uskominen.

23. Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi.

Tärkeä kohta: Kertoo sekä kuvainnollisesti että konkreettisesti sen, millainen käyttäytyjä on Päämäärässä oleva. Hänen pitää Uskoa ainakin, että hän voi jos haluaa siirtää vuoren. On melko Lapsenmielistä touhua.

24. Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.
25. Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."

Selitys: Anteeksi antaminen silmästä silmään on periaatteessa käytännön elämässä eräs vaikeimpia asioita. Se vaatii paljon tai sanotaanko että se vaatii liikaa ajattelevalta ihmiseltä. Ajatteleva ihminen haluaa olla parempi ja enemmän. Toisin sanoen, hän on mielestään minälleen riittämätön. Miten tällainen ihminen voi siis käyttäytyä hyvin toista ajattelevaa kohtaan, koska hän on tietyllä tavalla kahmimassa itselleen ympäristön vähäisistä resursseista lisää, ollakseen myöskin parempi. Jos ajatteleva ihminen pyytää anteeksi, hän tunnustaa konkreettisesti ja ääneen, että hän on väärässä ja hän on vähäpätöinen. Vaikeuttaa pyyteellistä pyrkimistä.

27. Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa
28. ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tahi kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?"
29. Mutta Jeesus vastasi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen.
30. Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle."
31. Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'
32. Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" - sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes totisesti oli profeetta.
33. Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen".

Selitys: Ydin asia tässä on se, että näytetään, mikä on Todellisen Kasteen perimmäinen olemus. Se tulee Taivaasta eli sen tekee Jumala. Kyse ei ole siis toisen sokean antamasta saksramentista toiselle sokealle, vaan jostkin paljon oleellisemmasta, Armosta. Eli parempi on jättää Kaste rauhaan.

Evankeliumi Markuksen mukaan 12

1. Ja hän rupesi puhumaan heille vertauksilla: "Mies istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.
2. Ja kun aika tuli, lähetti hän palvelijan viinitarhurien luo perimään tarhureilta viinitarhan hedelmiä.
3. Mutta he ottivat hänet kiinni, pieksivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.
4. Ja vielä hän lähetti heidän luoksensa toisen palvelijan. Ja häntä he löivät päähän ja häpäisivät.
5. Ja hän lähetti vielä toisen, ja sen he tappoivat; ja samoin useita muita: toisia he pieksivät, toisia tappoivat.
6. Vielä hänellä oli ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luoksensa sanoen: 'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'.
7. Mutta viinitarhurit sanoivat toisilleen: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin perintö jää meille'.
8. Ja he ottivat hänet kiinni, tappoivat ja heittivät hänet ulos viinitarhasta.
9. Mitä nyt viinitarhan herra on tekevä? Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille.
10. Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi;

Selitys: Ajatuksen maailmassa viimeiset ovat ilmeisesti sellaisia, joita ei arvosteta, vaan heidät hylätään samalla tavalla kuin rakentaja hylkää tietyn kiven, jota hän ei pidä hyvänä. Kun Jumala tarkastelee viimeistä, hän näkee jotain aivan muuta.

11. Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?"
12. Silloin he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut tämän vertauksen heistä. Ja he jättivät hänet ja menivät pois.
13. Ja he lähettivät hänen luoksensa muutamia fariseuksia ja herodilaisia kietomaan häntä sanoilla.
14. Nämä tulivat ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Tuleeko meidän antaa vai ei?"
15. Mutta hän tiesi heidän ulkokultaisuutensa ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua? Tuokaa denari minun nähdäkseni."
16. Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" He vastasivat hänelle: "Keisarin".
17. Jeesus sanoi heille: "Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on". Ja he ihmettelivät häntä suuresti.

Selitys: Tarina osoittaa Päämäärän ja ajattelun maailman eron. Jos ihminen on ajattelun järjestelmässä, hänen on tehtävä niitä tekoja joita se edellyttää. Kun ihminen on Päämäärässä, kaikki on toisin ja hän kuuluu silloin Absoluuttiseen järjestelmään. Mutta niinkuin tarinassa kerrotaan tai annetaan ymmärtää, Päämäärään päässyt ei pääse eroo ajattelun maailmasta.

18. Ja hänen luoksensa tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole; ja he kysyivät häneltä sanoen:
19. "Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin kuolee veli, joka jättää jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lasta, niin ottakoon hän veljensä lesken ja herättäköön veljellensä siemenen'.
20. Oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon, ja kun hän kuoli, ei häneltä jäänyt jälkeläistä.
21. Silloin toinen otti hänet, ja hänkin kuoli jättämättä jälkeläistä. Niin myös kolmas.
22. Samoin kävi kaikille seitsemälle: heiltä ei jäänyt jälkeläistä. Viimeiseksi kaikista vaimokin kuoli.
23. Ylösnousemuksessa siis, kun he nousevat ylös, kenelle heistä hän joutuu vaimoksi, sillä hän oli ollut kaikkien noiden seitsemän vaimona?"
24. Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?
25. Sillä kun kuolleista noustaan, ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa.

Selitys: Kuka nousee kuolleista? Jos ajatellaan Päämäärään pääsemisen harvinaisuutta, silloin tulee mieleen, että täytyy olla jokin odotustila, jossa ne harvinaislaatuiset ihmisen, jotka ovat elämässä päässeet Päämäärään odottavat tässä esitetty Toista Päämäärää. Minusta vain Päämäärään päässeet odottajat voivat olla niitä, jotka pääsevät Toiseen Päämäärään eli Ylösnousevat. Jos näin on, uskonnonharjoittajien pitäisi keskittyä oleelliseen eli Ensimmäiseen Päämäärään pääsemiseen.

26. Mutta mitä siihen tulee, että kuolleet nousevat ylös, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksessa orjantappurapensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'?
27. Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien. Suuresti te eksytte."

Selitys: Ymmärrään tämän jakeen vain niin, ettei fyysisesti kuolleilla ole mitään virkaa Taivasten Valtakunnan kanssa. Sinne päästään elämässä. Siksi tässä korostettanee sitä, että Jumala on elävien jumala. Näinhän se tuntuisi olevan jopa ajatuksen logiikalla, joka sitten alkaa heittää häränpyllyä, kun näyttää, niinkuin oikein onkin, ettei kukaa pääse elämässä Päämäärään. Silloin selittäjien ei voi odottaa tekevän muuta kuin johdonmukaisen päätöksen: Päämäärään päästään fyysisen kuoleman jälkeen, kunhan viimeisillä voimillaan pyytää Armoa. Siltä puolelta ei tule vahvistusta ja uskontokunnat jatkavat taasen tuotevastuuta vailla oman toimintansa myymistä.

28. Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?"
29. Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;
30. ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.
31. Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."

Tärkeä kohta: Kyse ei ole enää ollenkaan kymmenestä käskystä, joista olen sanonut, että ne ovat mahdottomia toteuttaa ajattelevan ihmisen. Jos näin on, mikä niiden tehtävä sitten on, jos vielä Päämäärässä olija toteuttaa niittä Elämällään. Niiden tehtävä voi olla vain käänteinen eli näyttää, että niiden toteuttaminen on ajattelevalle ihmiselle mahdotonta ja että hän siksi ryhtyisi etsimään Pelastusta toisella tavalla ja Toisesta järjestelmästä.

Jeesuksen lausunnoissa on sopivasti taasen hämäystä ajattelevalle ihmiselle. Mikä käskyistä on tärkein ja suurin? Vastaapa sinä siihen! Todennäköisesti voisit valita jälkimmäisen, koska olen sitä painottanut aiemminkin. Jos näin ei olisi käynyt, sinun ehdoton valintasi olis ensimmäinen käsky. Miksi on näin? Yksinkertaisesti siksi, että pystyt petkuttamaan itseäsi paremmin sillä, että kuvittelet rakastavasi Jumalaa paremmin kuin rakastavasi lähimmäistäsi. Senkin pystyt tekemään kuvittelemalla, että se tarkoittaa hyväntekeväisyyttä tai sitä ettet tee lähimmäisiä kohtaan pahoja tekoja. Ajatteleva ihminen on perussuvaitsematon eli hän on kaikissa teoissaan itsekäs. Hän ei siis järjestelmän vuoksi voi olla Täydellisen Suvaitsevainen.

Kreikankielinen sana, jota näissä käskyissä on Agabe eli se tarkoittaa sitä, miten Jumala Rakastaa. Sinä et ole Jumala, mitä silloin tehdään Agabe-sanalla. Jos sitä todella tässä käytetään, silloin se tarkoittaa, että sinun on saavutettava samanlainen Rakastamisen tapa. Kuten olen kertonut itsen Rakastaminen tulee ennen lähimmäistä, jo logiikka sanoo sen, siis ajatuksesi. Ajatteleva ihminen kokee että itsen rakastaminen on vihoviimeinen synti. Se on sen käytännön tiedostamattoman käyttäytymisen ilmi laittamista, joka on ihmisen elämän perussävy. Kaikki ihmiset ajavat omaa etuaan jopa silloin, kun he tekevät näennäisesti hyviä tekoja lähimmäisen suhteen. Siispä itsensä rakastamisen tunnustaminenkin on jo mahdoton asia. Tosin tässä käskyssä ei tarkoitetakaan itsekästä rakastamista, vaan Absoluuttista Itsensä Näkemistä sellaisena kuin ihminen on. Vasta sen jälkeen voidaan lähtetä tavoittelemaan Absoluuttista itsen Hyväksymistä. Tämä tapahtuu Absoluuttisen Itsensä Tuntemisen avulla. Kun suhde minään on ratkaistu ymmärrät selittämättäkin, että sama suhde heijastuu myös toisiin ihmisiin ja kaikkeen ympärilläsi, luontoon, jne. Koska Jumala on Kaikkeus ja ihmisen tavoittamattomissa, Hänen Rakastaminen on hankalaa jopa Päämäärässä olevalle ihmiselle. Mutta Jumala on Ovela ja hän on rakentanut Itsensä Rakastamisen helpoksi tekemällä siitä välillisen, eli kun ihminen Tuntee Itsensä ja siten Rakastaa Itseään ja automaattisesti Rakastaa lähimmäisiään, ja kaikka ympärillään, hän Rakastaa automaattisesti Jumalaa, koska Hän on Kaikessa läsnä.

Jos näin on, niin silloin käytännön Pelastumistyössä tärkein käsky on Toinen. Siinä on se käytännön Pelastumisen ja Päämäärään pääseminen avain, jota ei ole sen konkreettisemmin missään kerrottu. Tosin Jeesus antaa hyvän vinkin: ”Tämä on tärkein käsky. Sen noudattamisella et pelastu, vaan olet Pelastunut!”

32. Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: "Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän.
33. Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit."

Selitys: Muiden keinojen ottaminen esille kertoo, että kaikki meidänkin käyttämämme muut uskonnolliset keinot ovat vain ihmisen ajatusta siis sontaa. Mitenkäsuhtaudut Buddhalaisuudessa oleviin keinoihin, meditaatio, paasto aina nääntymiseen asti, askeettisuus, jooga, mietiskely, ruokavalio, oikeiden asioiden tekeminen, jne. No ne ovat yhtä naurettavia kuin sinunkin kirkkosi riitit. Jo Buddha totesi tämän itsekin. Hän noudatti ja kokeili niitä kaikkia sekä hylkäsi ne turhanpäiväisinä itse Päämäärän suhteen. Olisikohan Buddhan Puhtaan Opin ydin Tunne itsesi? Olisikohan islmailaisuuden ja juutalisuuden oppinen ydin - Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi? Mietipä sitä!

34. Kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, sanoi hän hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta". Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä.

Selitys: Vielä lähempänä hän oli, jos Usko johti tekoihin eikä vain suun höpinään.

35. Ja opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat, että Kristus on Daavidin poika?
36. Onhan Daavid itse sanonut Pyhässä Hengessä: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
37. Daavid itse sanoo häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli häntä mielellään.
38. Ja opettaessaan hän sanoi: "Varokaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla
39. ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,
40. noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".

Selitys: Näyte siitä, ketkä olivat siihen aikaan ajatuksen maailmassa ensimmäisiä. Tuo tämä tilanne nykymaailmaan vaikka arvokeskustelu avulla, ketä ihmiset pitävät arvokkaimpina, ensimmäisinä maailmassa?

41. Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.
42. Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä.
43. Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.
44. Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä."

Evankeliumi Markuksen mukaan 13

1. Ja kun hän meni ulos pyhäköstä, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan hänelle: "Opettaja, katso, millaiset kivet ja millaiset rakennukset!"
2. Jeesus vastasi hänelle: "Sinä näet nämä suuret rakennukset. Niistä ei ole jäävä kiveä kiven päälle maahan jaottamatta."
3. Ja kun hän istui Öljymäellä, vastapäätä pyhäkköä, kysyivät Pietari ja Jaakob ja Johannes ja Andreas häneltä eriksensä:
4. "Sano meille: milloin tämä tapahtuu, ja mikä on merkki siitä, että kaikki tämä alkaa lopullisesti toteutua?"
5. Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
6. Monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä se olen', ja he eksyttävät monta.
7. Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu.
8. Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua.
9. Mutta pitäkää te vaari itsestänne. Teidät vedetään oikeuksiin, ja teitä piestään synagoogissa, ja teidät asetetaan maaherrain ja kuningasten eteen, minun tähteni, todistukseksi heille.
10. Ja sitä ennen pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille.

Selitys: Tämä lopunajanmerkki voi tarkoittaa ajatuksen avulla tulkittuna kahta asiaa. Se on lähetyskäsky tai sitten se on Kaikkien uskontojen yhtymisvinkki. Eli Loppu tulee, kun kaikki uskonnot tulevat myös todellisuudessa siksi, mitä ne jo nyt ovat eli Absoluuttiseksi. Se ei vaadi paljon. Se vaatii vain, että uskontojen ytimeksi tunnustetaan Absoluuttinen Itsensä Tunteminen. Silloin kaikissa Absoluuttisissa uskonnoissa saarnataan samaa sanomaa. Nythän sitä ei saaranat edes niissä kristinuskonnoissa, jotka suorittavat lähetystyötä - sokea taluttaa sokeaa.

11. Ja kun he vievät teitä ja vetävät oikeuteen, älkää edeltäpäin huolehtiko siitä, mitä puhuisitte; vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan, se puhukaa. Sillä ette te ole puhumassa, vaan Pyhä Henki.
12. Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.
13. Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
14. Mutta kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi - joka tämän lukee, se tarkatkoon - silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille;
15. joka on katolla, älköön astuko alas älköönkä menkö sisään noutamaan mitään huoneestansa;
16. ja joka on mennyt pellolle, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa.
17. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!
18. Mutta rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvella.
19. Sillä niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule.
20. Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät.
21. Ja jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tai: 'Katso, tuolla', niin älkää uskoko.
22. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitut.
23. Mutta olkaa te varuillanne. Minä olen edeltä sanonut teille kaikki.

Selitys: Tämä saattaa johtaa arvioimaan Paavalin höpinöitä hieman uudella tavalla. Kysyin jossakin vaiheessa itseltäni, mitä hittoa Paavali on oikein höpöttämässä ja tulkitsemassa Jeesuksen oppia, jos hän tulee muutama tovi hänen jälkeensä. Jäikö Jeesukselta jotain puolihuolimattomasti sanomatta? Sanoiko hän jotain väärin? Jos näin ei ole, vaan hän sanoi Kaiken heille, silloin Paavalilla olemalla mukana Absoluuttisessa Totuudessa on vain ajattelevia ihmisiä ja kirkkokuntia harhauttava merkitys. Minusta hän oli alkuseurakunnan perustaja ja vahvistaja, ei mikään Opin julistaja. Jos hänen oppinsa otetaan esille, niin huonosti kävi Jeesuksen Opetukselle, se menee hatelikkoon jo tuossa vaiheessa.

24. Mutta niinä päivinä, sen ahdistuksen jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa,
25. ja tähdet putoilevat taivaalta, ja voimat, jotka taivaissa ovat, järkkyvät.
26. Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella.
27. Ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valittunsa neljältä ilmalta, maan äärestä hamaan taivaan ääreen.

Selitys: Jos tuossa vaiheessa on toteutettu Itsensä Absoluuttista Tuntemusta kaikissa Absoluuttisissa uskonnoissa, niin paljonko on sellaisia, jotka Todella Uskovat. Minusta tuntuu, että heitä on silti hyvin vähän. Nyt niitä tosin on nimenomaan uskontojen johdossa ja periaatteessa vain siellä.

Mitä tämä merkitsee Absoluuttisen uskonnon Päämäärähakuisuudessa? Se merkitsee yksinkertaisesti ja loogisesti, ettei Absoluuttisella uskonnolla ole tarkoituskaan saattaa massoja tai edes suurempia joukkoja Päämäärään.

28. Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.
29. Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
30. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat.
31. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
32. Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.
33. Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee.
34. On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa.
35. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla,
36. ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta.
37. Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."

Evankeliumi Markuksen mukaan 14

1. Niin oli kahden päivän perästä pääsiäinen ja happamattoman leivän juhla, ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat hänet otetuksi kavaluudella kiinni ja tapetuksi.
2. Sillä he sanoivat: "Ei juhlan aikana, ettei syntyisi meteliä kansassa".
3. Ja kun hän oli Betaniassa, pitalisen Simonin asunnossa, tuli hänen aterialla ollessaan nainen, mukanaan alabasteripullo täynnä oikeata, kallista nardusvoidetta. Hän rikkoi alabasteripullon ja vuodatti voiteen hänen päähänsä.
4. Niin oli muutamia, jotka närkästyivät ja sanoivat keskenään: "Mitä varten tämä voiteen haaskaus?
5. Olisihan voinut myydä tämän voiteen enempään kuin kolmeensataan denariin ja antaa ne köyhille." Ja he toruivat häntä.
6. Mutta Jeesus sanoi: "Antakaa hänen olla. Miksi pahoitatte hänen mieltään? Hän teki hyvän työn minulle.
7. Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte, voitte heille tehdä hyvää, mutta minua teillä ei ole aina.
8. Hän teki, minkä voi. Edeltäkäsin hän voiteli minun ruumiini hautaamista varten.

Selitys: Jos tämä on toinen paavin jalkojenpesusysteemin motiivi, niin taas ollaan vinossa, paavi ei ole Uskossa eli Päämäärässä. Jeesus oli ja hän teki sen. Paavi ottaa vain ulkoista mallia.

9. Totisesti minä sanon teille: missä ikinä kaikessa maailmassa evankeliumia saarnataan, siellä sekin, minkä tämä teki, on mainittava hänen muistoksensa."
10. Ja Juudas Iskariot, yksi niistä kahdestatoista, meni ylipappien luo kavaltaakseen hänet heille.
11. Kun nämä sen kuulivat, ihastuivat he ja lupasivat antaa hänelle rahaa. Ja hän mietti, kuinka hänet sopivassa tilaisuudessa kavaltaisi.
12. Ja ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä, kun pääsiäislammas teurastettiin, hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Mihin tahdot, että menemme valmistamaan pääsiäislampaan sinun syödäksesi?"
13. Niin hän lähetti kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: "Menkää kaupunkiin, niin teitä vastaan tulee mies kantaen vesiastiaa; seuratkaa häntä.
14. Ja mihin hän menee, sen talon isännälle sanokaa: 'Opettaja sanoo: Missä on minun vierashuoneeni, syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?'
15. Ja hän näyttää teille suuren huoneen yläkerrassa, valmiiksi laitetun; valmistakaa meille sinne."
16. Niin opetuslapset lähtivät ja tulivat kaupunkiin ja havaitsivat niin olevan, kuin Jeesus oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäislampaan.
17. Ja kun ehtoo tuli, saapui hän sinne niiden kahdentoista kanssa.
18. Ja kun he olivat aterialla ja söivät, sanoi Jeesus: "Totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut, yksi, joka syö minun kanssani".
19. He tulivat murheellisiksi ja rupesivat toinen toisensa perästä sanomaan hänelle: "En kaiketi minä?"
20. Hän sanoi heille: "Yksi teistä kahdestatoista, se, joka kastaa vatiin minun kanssani.
21. Niin, Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, että hän ei olisi syntynyt."
22. Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Ottakaa, tämä on minun ruumiini".
23. Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille; ja he kaikki joivat siitä.
24. Ja hän sanoi heille: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä.
25. Totisesti minä sanon teille: minä en juo enää viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa."
26. Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.
27. Ja Jeesus sanoi heille: "Kaikki te loukkaannutte, sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lampaat hajotetaan'.
28. Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan."

Selitys: Vaikka Jeesus tiesi, etteivät opetuslapset vielä Usko, hän antoi heille kuitenkin ojenkorren eli jos nyt jotenkin peloltanne tajuatte niin menkää Galieaan. Opetuslapsethan eivät voineet Uskoa, että hän heräisi henkiin kolmantena päivänä.

29. Niin Pietari sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat, en kuitenkaan minä".
30. Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänään, tänä yönä, ennenkuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät".

Selitys: Se mitä tuli tapahtumaan kertoi Pietarin Uskonpuutteesta, kun hän kielsi Jeesuksen.

31. Mutta hän vakuutti vielä lujemmin: "Vaikka minun pitäisi kuolla sinun kanssasi, en sittenkään minä sinua kiellä". Ja samoin sanoivat kaikki muutkin.
32. Ja he tulivat maatilalle, jonka nimi on Getsemane; ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Istukaa tässä, sillä aikaa kuin minä rukoilen".
33. Ja hän otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen; ja hän alkoi kauhistua ja tulla tuskaan.
34. Ja hän sanoi heille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa".
35. Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi maahan ja rukoili, että, jos mahdollista, se hetki menisi häneltä ohi,
36. ja sanoi: "Abba, Isä, kaikki on mahdollista sinulle; ota pois minulta tämä malja. Mutta ei, mitä minä tahdon, vaan mitä sinä!"

Selitys: Tämä on joko ajattelevan ihmisen lisäystä tai sitten meidän myöhemmin tulleiden hämäämiseksi, koska Jeesus oli Peloton. Hänelle kuolema ei ollut mitään. Ehkä hän inhosi tilanteessa sitä, että hän joutui tähän kurimukseen vain ja ainoastaa, jotta opetulapset Uskoisivat.

37. Ja hän tuli ja tapasi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille: "Simon, nukutko? Etkö jaksanut yhtä hetkeä valvoa?
38. Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko."
39. Ja taas hän meni pois ja rukoili sanoen samat sanat.
40. Ja tullessaan hän taas tapasi heidät nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet kovin raukeiksi; ja he eivät tienneet, mitä hänelle vastaisivat.
41. Ja hän tuli kolmannen kerran ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Jo riittää! Hetki on tullut; katso, Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.
42. Nouskaa, lähtekäämme; katso, se, joka kavaltaa minut, on lähellä."
43. Ja heti, hänen vielä puhuessaan, Juudas, yksi niistä kahdestatoista, saapui, ja hänen mukanaan joukko ylipappien ja kirjanoppineiden ja vanhinten luota, miekat ja seipäät käsissä.
44. Mutta se, joka hänet kavalsi, oli sopinut heidän kanssaan merkistä, sanoen: "Se, jolle minä suuta annan, hän se on; ottakaa hänet kiinni ja viekää tarkasti vartioituna pois".
45. Ja tultuaan hän kohta astui hänen luoksensa ja sanoi: "Rabbi!" ja antoi hänelle suuta.
46. Silloin he kävivät häneen käsiksi ja ottivat hänet kiinni.
47. Mutta eräs niistä, jotka lähellä seisoivat, veti miekkansa, iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois korvan.
48. Niin Jeesus puhui heille ja sanoi: "Niinkuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet minua miekoilla ja seipäillä vangitsemaan.
49. Joka päivä minä olen ollut teidän luonanne opettaen pyhäkössä, ettekä ole ottaneet minua kiinni. Mutta tämä tapahtuu, että kirjoitukset kävisivät toteen."
50. Niin he kaikki jättivät hänet ja pakenivat.
51. Ja häntä seurasi eräs nuorukainen, jolla oli ympärillään liinavaate paljaalle iholle heitettynä; ja he ottivat hänet kiinni.
52. Mutta hän jätti liinavaatteen ja pakeni alastonna.
53. Ja he veivät Jeesuksen ylimmäisen papin eteen, jonne kaikki ylipapit ja vanhimmat ja kirjanoppineet kokoontuivat.
54. Ja Pietari seurasi häntä taampana ylimmäisen papin palatsin esipihaan asti ja istui palvelijain joukkoon ja lämmitteli tulen ääressä.
55. Mutta ylipapit ja koko neuvosto etsivät todistusta Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet, mutta eivät löytäneet.
56. Useat kyllä todistivat väärin häntä vastaan, mutta todistukset eivät olleet yhtäpitäviä.
57. Niin muutamat nousivat ja todistivat väärin häntä vastaan, sanoen:
58. "Me olemme kuulleet hänen sanovan: 'Minä hajotan maahan tämän käsillä tehdyn temppelin ja rakennan kolmessa päivässä toisen, joka ei ole käsillä tehty'."
59. Mutta eivät näinkään heidän todistuksensa olleet yhtäpitäviä.
60. Silloin ylimmäinen pappi nousi ja astui esille ja kysyi Jeesukselta sanoen: "Etkö vastaa mitään? Mitä nämä todistavat sinua vastaan?"
61. Mutta hän oli vaiti eikä vastannut mitään. Taas ylimmäinen pappi kysyi häneltä ja sanoi hänelle: "Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika?"
62. Jeesus sanoi: "Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä".

Selitys: Eroaa Markuksesta tuo myöntävä vastaus. Hän oli tehnyt kaikki ajatukselle käsittämättömät Ihmeteot ja niidenkään merkitys ei riittänyt osoittamaan papistolle, kuka hän oli.

63. Niin ylimmäinen pappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Mitä me enää todistajia tarvitsemme?
64. Te kuulitte hänen pilkkaamisensa. Mitä arvelette?" Niin he kaikki tuomitsivat hänet vikapääksi kuolemaan.
65. Ja muutamat rupesivat sylkemään häntä ja peittivät hänen kasvonsa ja löivät häntä nyrkillä ja sanoivat hänelle: "Profetoi!" Oikeudenpalvelijatkin löivät häntä poskelle.
66. Kun nyt Pietari oli alhaalla esipihassa, tuli sinne muuan ylimmäisen papin palvelijattarista;
67. ja nähdessään Pietarin lämmittelevän hän katsoi häneen ja sanoi: "Sinäkin olit Nasaretilaisen, tuon Jeesuksen, kanssa".
68. Mutta hän kielsi sanoen: "En tiedä enkä käsitä, mitä sanot". Ja hän meni ulos pihalle. Ja kukko lauloi.
69. Ja nähdessään hänet siellä palvelijatar rupesi taas sanomaan lähellä seisoville: "Tämä on yksi niistä".
70. Mutta hän kielsi uudestaan. Ja vähän sen jälkeen lähellä seisovat taas sanoivat Pietarille: "Totisesti, sinä olet yksi niistä, sillä olethan sinä galilealainenkin".
71. Mutta hän rupesi sadattelemaan itseänsä ja vannomaan: "En tunne sitä miestä, josta te puhutte".
72. Ja samassa kukko lauloi toisen kerran. Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka hän oli sanonut hänelle: "Ennenkuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät". Ja hän ratkesi itkuun.

Evankeliumi Markuksen mukaan 15

1. Ja heti aamulla ylipapit ynnä vanhimmat ja kirjanoppineet ja koko neuvosto tekivät päätöksen, sitoivat Jeesuksen, veivät hänet pois ja antoivat Pilatuksen käsiin.
2. Niin Pilatus kysyi häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi ja sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanot".
3. Ja ylipapit tekivät monta syytöstä häntä vastaan.
4. Niin Pilatus taas kysyi häneltä sanoen: "Etkö vastaa mitään? Katso, kuinka paljon syytöksiä he tekevät sinua vastaan."
5. Mutta Jeesus ei enää vastannut mitään, niin että Pilatus ihmetteli.
6. Mutta juhlan aikana hän tavallisesti päästi heille yhden vangin irti, sen, jota he anoivat.
7. Niin siellä oli eräs mies, jota sanottiin Barabbaaksi, vangittu muiden kapinoitsijain kanssa, jotka kapinassa olivat tehneet murhan.
8. Ja kansa meni sinne ylös ja rupesi pyytämään, että hän tekisi heille, niinkuin hänen tapansa oli.
9. Pilatus vastasi heille sanoen: "Tahdotteko, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?"
10. Sillä hän tiesi, että ylipapit kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.
11. Mutta ylipapit kiihoittivat kansaa anomaan, että hän ennemmin päästäisi heille Barabbaan.
12. Ja Pilatus puhui taas heille ja sanoi: "Mitä minun sitten on tehtävä hänelle, jota te sanotte juutalaisten kuninkaaksi?"
13. Niin he taas huusivat: "Ristiinnaulitse hänet!"
14. Mutta Pilatus sanoi heille: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin: "Ristiinnaulitse hänet!"
15. Ja kun Pilatus tahtoi tehdä kansalle mieliksi, päästi hän heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.
16. Niin sotamiehet veivät hänet sisälle linnaan, se on palatsiin, ja kutsuivat siihen koko sotilasjoukon.
17. Ja he pukivat hänen yllensä purppuravaipan, väänsivät orjantappuroista kruunun ja panivat sen hänen päähänsä
18. ja rupesivat tervehtimään häntä: "Terve, juutalaisten kuningas!"
19. Ja he löivät häntä päähän ruovolla, sylkivät häntä ja laskeutuen polvilleen kumarsivat häntä.
20. Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä purppuravaipan ja pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa. Ja he veivät hänet pois, ristiinnaulitakseen hänet.
21. Ja he pakottivat erään ohikulkevan miehen, Simonin, kyreneläisen, joka tuli vainiolta, Aleksanterin ja Rufuksen isän, kantamaan hänen ristiänsä.
22. Ja he veivät hänet paikalle, jonka nimi on Golgata, se on käännettynä: pääkallonpaikka.
23. Ja he tarjosivat hänelle mirhalla sekoitettua viiniä, mutta hän ei sitä ottanut.
24. Ja he ristiinnaulitsivat hänet ja jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa, mitä kukin oli saava.
25. Oli kolmas hetki, kun he hänet ristiinnaulitsivat.
26. Ja päällekirjoitukseksi oli merkitty hänen syynsä: "Juutalaisten kuningas".
27. Ja he ristiinnaulitsivat hänen kanssaan kaksi ryöväriä, toisen hänen oikealle ja toisen hänen vasemmalle puolellensa.
29. Ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä ja nyökyttivät päätään ja sanoivat: "Voi sinua, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat!
30. Auta itseäsi ja astu alas ristiltä."
31. Samoin ylipapitkin ynnä kirjanoppineet keskenään pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa.
32. Astukoon hän, Kristus, Israelin kuningas, nyt alas ristiltä, että me näkisimme ja uskoisimme." Myöskin ne, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssaan, herjasivat häntä.
33. Ja kuudennella hetkellä tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.
34. Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
35. Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Katso, hän huutaa Eliasta".
36. Ja muuan juoksi ja täytti sienen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda sanoen: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elias ottamaan hänet alas".
37. Mutta Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
38. Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti.
39. Mutta kun sadanpäämies, joka seisoi häntä vastapäätä, näki hänen näin antavan henkensä, sanoi hän: "Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika".
40. Ja siellä oli myös naisia taampaa katselemassa. Näiden joukossa olivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti, ja Salome,
41. jotka hänen ollessaan Galileassa olivat seuranneet ja palvelleet häntä, sekä useita muita, jotka olivat tulleet hänen kanssaan ylös Jerusalemiin.
42. Ja kun jo oli tullut ilta, ja koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä,
43. tuli Joosef, arimatialainen, arvossapidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa, rohkaisi mielensä ja meni sisälle Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
44. Niin Pilatus ihmetteli, oliko hän jo kuollut, ja kutsuttuaan luoksensa sadanpäämiehen kysyi tältä, oliko hän jo kauan sitten kuollut.
45. Ja saatuaan sadanpäämieheltä siitä tiedon hän lahjoitti ruumiin Joosefille.
46. Tämä osti liinavaatteen ja otti hänet alas, kääri hänet liinavaatteeseen ja pani hautaan, joka oli hakattu kallioon, ja vieritti kiven hautakammion ovelle.
47. Ja Maria Magdaleena ja Maria, Jooseen äiti, katselivat, mihin hänet pantiin.

Evankeliumi Markuksen mukaan 16

1. Ja kun sapatti oli ohi, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome hyvänhajuisia yrttejä mennäkseen voitelemaan häntä.
2. Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa.
3. Ja he sanoivat toisilleen: "Kuka meille vierittää kiven hautakammion ovelta?"
4. Ja katsahtaessaan ylös he näkivät kiven poisvieritetyksi; se oli näet hyvin suuri.
5. Ja mentyään hautakammion sisään he näkivät nuorukaisen istuvan oikealla puolella, puettuna pitkään, valkeaan vaatteeseen; ja he peljästyivät suuresti.
6. Mutta hän sanoi heille: "Älkää peljästykö; te etsitte Jeesusta, Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut ylös; ei hän ole täällä. Katso, tässä on paikka, johon he hänet panivat.
7. Mutta menkää ja sanokaa hänen opetuslapsillensa ja Pietarille: 'Hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä, niinkuin hän teille sanoi'."

Selitys: Varmemmaksi vakuudeksi kerrottiin toisen kerran, mihin opetuslasten piti mennä. Nyt he todennäköisesti noudattaisivat kehoitusta paremmin, koska oli pieni mahdollisuus olemassa sille, että Jeesus ilmestyisi vaikkapa vain haamuna.

8. Niin he tulivat ulos ja pakenivat haudalta, sillä heidät oli vallannut vavistus ja hämmästys, eivätkä sanoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät.

Selitys: Taisi mennä Galiea-vihje hukkaan.

9. Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.
10. Tämä meni ja vei sanan niille, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa ja jotka nyt murehtivat ja itkivät.

Tärkeä kohta: Käyttäytyminen kuvastaa sitä, etteivät opetuslapset Uskoneet. He pelkäsivät, koska pomomies oli poistunut, eivätkä he kokeneet olevansa mitään muuta kuin orpoja, joita ehkä alettaisiin nyt vainoamaan ja he saisivat saman kohtalon kuin Jeesus.

11. Mutta kun he kuulivat, että hän eli ja että Maria oli hänet nähnyt, eivät he uskoneet.
12. Ja sen jälkeen hän toisenmuotoisena ilmestyi kahdelle heistä, heidän kävellessään, matkalla maakylään.
13. Hekin menivät ja veivät sanan toisille; mutta nämä eivät uskoneet heitäkään.
14. Vihdoin hän ilmestyi myöskin niille yhdelletoista heidän ollessaan aterialla; ja hän nuhteli heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi.

Tärkeä kohta, mutta vasta Luukas sanoo sen, kuten sen pitää ollakin: Opetuslapset kuitenkin tämänkin kertomuksen perusteella edelleen pelkäsivät eli siis eivät Uskoneet.

15. Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
16. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Selitys: Höpinää ajattelevalta ihmiseltä. Ei ole mitään merkittävää tekemistä Pelastumisen kanssa. Jo tässä vaiheessa oltiin ylittämässä aita matalammalta kohdata ja uskomassa, että pelkät riitit tekisivät tehtävänsä.

17. Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,
18. nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi."
19. Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle.
20. Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.

Markus/1 |Markus/2