Verny, The Secret Life of the Unborn Child.

Verny, Thomes & Kelly, John. The Secret Life of the Unborn Child. New York 1981

Spelt, D. K. The Conditioning of the Human Fetus in Utero, Journal of Experimental Psychology, 38: 338-346, 1948.
Lainannut Sontag, L. W. Parental Determinants of Postnatal Behavior; Wisman, A. Harry & Kerr, George, R. Fetal Growth and Debvelopment New York 1970. s. 265
Sontag, Lester, W. Somatopshysics of Personality and Body Function. Vita Humana s. 1-10, November 1963.
Zax, Mervin, Birth Outcomes in the Offspring of Mentally Disordered Woman. American Journal of Orthopsychiatry. April 1977 ss. 218-230
Zax, Mervin, Perinatal Characteristics in the Offspring of Schizophrenic Woman. Journal of Nervous and Mental Diseases, 157, 1973 ss. 191-199
Salk, Lee, The Effects of Normal Heartbeat Sound on the Behavios of the Newborn Infant: Implications for Mental Health. World Federation of Mental Health. Edinburgh 1960
Ferreira, Antonio, J. Emotional Factors in Prenatal Enviroment. Journal of Nervous and Mental Disease. 141, 1965. ss. 108-117
Salam, Maria, Z ja Adams, Raymond, D. New Horizons in the Nerology of Childhood Perspectives in Biology and Medicine. Spring 1966 s. 384-410
Liley, Arbert. The Fetus as a Personality. The Australian and New Zealand Journal of Psychiatry. 6, 1972 ss. 99-105
Wedenberg, Erik ja Johannson, Björn, When the Petus Isn't Listening. Medical World News. April 1970 ss. 28-29
McCall, Robert, Infants: The New Knowledge. Cambridge, Mass. 1979. s. 51

Kuusi kuukautta vanha sikiö viettää jo aktiivista tunne-elämää. Sikiö näkee, kuulee, kokee, maistaa ja primitiivisellä tavalla jopa oppii kohdussa. Tärkeintä kuitenkin on, että hän tuntee - ai aikuisen monimutakaisella tavalla - mutta kuitenkin omalla tavallaan. Se mitä sikiö tuntee ja kokee alkaa muokkautua asenteiksi ja odotuksiksi itseä kohtaan. (ei koe itseään ja ajatuksiaan samaksi - tunteet eivät ole omia tunteita - asiat ovat ulkopuolisia asioita) (tr: ei koe asioita minä-asioina, minä koen pahaa, minä en halua tulevaisuudessa kokea pahaa - minä pelkään, tai minä haluan tulevaisuudessa kokea hyvää - minä haluan nauttia - mutta silti kokee asian silloin kuin se on pahana sillä hyvän kokemuksia hänellä ei ole paitsi häiriötön tila, joka on absoluutti hyvä 941216)

Se, miten hän lopulta elävänä olentona näkee itsensä ja sen seurauksena toimii tai on, onnellinen tai surullinen, aggressiivinen tai vetäytyvä, turvallinen tai levoton, riippuu osittain niistä sanomista, jotka hän saa itsestään kohdussa. Verny s.12

Pääasiallinen viestien tai sanomien lähde on lapsen äiti. Tämä ei tarkoita, että jokainen murhe, epäilys tai levottomuus välittyisi naisesta sikiöön. Äidin syvät, negatiiviset tuntemukset ovat sen sijaan ne, jotka vaikuttavat. Krooninen levottomuus tai äitiyteen liittyvät epäilykset jättävät syvän jäljen syntymättömän lapsen persoonallisuuteen. (tr?) Myös isän toiminnalla on merkitystä, mutta vaikutus on pääasiassa sekundaarinen eli vaikutus tulee äidin välityksellä. Verny s. 13

1. SYNTYMÄTTÖMÄN SALAINEN ELÄMÄ

Tämä kirja on monessa asiassa mukana: inhimillisen tietoisuuden alkuperä, syntymättömän lapsen kasvu ja kehittyminen sekä vastasyntynyt. Pääasiallinen tarkastelukohta on ihmisen mielen hahmottumisessa. Miten meistä tulee se, mitä olemme?

Päätelmät perustuvat havainnoille sikiön tuntemisesta, muistamisesta ja tietoisuudesta. Se mitä hänelle tapahtuu TAPAHTUU MEILLE KAIKILLE. Kaikki me olemme viettäneet noin 9 kuukautta kohdussa. Tämä aika vaikuttaa ratkaisevasti persoonallisuuteemme, pyrkimyksiimme ja tavoitteisiimme. Monet tässä tulevaista asioista ovat uusia ja uskomattomia. Kyse on sikiön psyykkisestä kehittymisestä. Verny s.15

Äidin keinot vaikuttaessaan syntymättömään lapseen ovat hänen tunteensa ja ajatuksensa. Niiden avulla hän toimii lapsensa "luojana". Äidillä on hallussaan sekä positiivisia että negatiivisia voimia. Jos äiti alkaa tajuisesti ajattelemaan sikiön hyvinvointia, niin mitä positiivisemmin hän pystyy ajattelemaan 24 tuntia vuorokaudessa sitä parempi.

Tilapäinen, mieto levottomuus ei vahingoita vaan voi jopa auttaa sikiötä. (tr kyse erillisyyden luonnista? - mutta onko sen aika tässä?)

1960-luvun lopulla keksittiin termi äidin ja lapsen kommunikoinnille "bonding" leimautuminen tai sitoutuminen. Verny s.16

Isän merkitys on äidin henkisessä tukemisessa turvallisuuden muodossa. Verny s.17

Se miten vastasyntynyttä käsitellään on merkittävää. Hän on tietoinen. (tr negatiivinen alas) Sikiö on tietoinen asioista, vaikkei tämä tietoisuus olisikaan niin syvä ja monimuotoinen kuin aikuisella. (tr meillä on roskaa - törkyä - mille tietoisia - ei rakkautta, ei suru ) Sikiö "ymmärtää" kuitenkin merkityksien vivahteet. Uudet tutkimukset osoittavat, että sikiö on hämmästyttävän herkkä kaikille tunteen nyansseille. Verny s.18 Sikiö ei tunne ja reagoi ainoastaan suuriin tunteisiin, kuten rakkaus ja viha, vaan myös monimutkaisempiin äidin tunteisiin.

Se missä vaiheessa syntymättömän lapsen aivosolut ovat kykeneviä tähän toimintaan ei ole tiedossa. On esitetty vaihtoehtoja. Eräs tutkijoiden ryhmä uskoo, että eräänlainen tietoisuus on olemassa jo hedelmöittymisestä saakka. Tätä on todistettu sillä, että hedelmöittynyt munasolu osaa tunnistaa oman hyväksymisensä tai torjumisensa toimien sen mukaan. Keskenmenoihin liittyvä materiaali on heidän mukaansa todisteena sikiön tietoitoisuudesta.

Suurin osa siitä, minkä todelliset alan auktoriteetit tietävät (fysiologiset, neurologiset, biokemialliset ja psykologiset tutkimukset), liittyvät sikiöön, joka on kuuden kuukauden ikäinen tai sitä vanhempi. Kaikkien tutkijoiden mielestä, sikiö on "fantastisen" inhimillinen olento jo tässä vaiheessa. Hän muistaa, kuulee ja oppii. Itse asiassa sikiö on erittäin nopea oppimaan.

Koe: Spelt, D. K. The Conditioning of the Human Fetus in Utero, Journal of Experimental Psychology, 38: 338-346, 1948. Verny s. 19
Sikiöt opetettiin potkimaan ääni + värähtely ärsykeyhdistelmällä. Tietyn perioodin jälkeen värähtely riitti reaktion aikaansaamiseen.

Oppiminen on kaikkien pitämistemme tai inhoamisiemme, pelkojemme ja fobioidemme takana. Kaikki käyttäytymisemme, joka tekee meidät yksilölliseksi minäksi, pohjautuvat ehdollistamiseen ja oppimiseen.

Kuten näyttää kohtu on se paikka, jossa oppiminen alkaa. Esimerkiksi tupakanpolton yhteydessä on todistettu, että opittuaan vieroksumaan tilannetta sikiä reagoi jo siinä vaiheessa, kun äiti ajattelee tupakan sytyttämistä. (Lieberman, Michael) lainannut Sontag, L. W. Parental Determinants of Postnatal Behavior; Wisman, A. Harry & Kerr, George, R. Fetal Growth and Debvelopment New York 1970. s. 265

Luonnollisesti sikiö ei tiedä mitään äidin tupakointiin kohdistuvista mieltymyksistä. Hän ei tunne tupakkaa, mutta hän pystyy kokemuksensa perusteella liittämään epämiellyttävän kokemuksen tilanteeseen, jolloin äiti tupakoi.

Jokin ihme huomautus: huvitus = unohdus; vino teksti Anne-Lie Ryde)

Tupakoinnista seuraava epämiellyttävyys sikiön kannalta johtuu veren happipitoisuuden laskusta. Verny s. 20 Arvellaan, että tupakointi johtaa sikiön krooniseen epätietoisuuden ja pelon tilaan. (tr ei välttämätöntä, vaatii muistia ja assosiointia) (ajatus ja itse)

Miellyttävämpi oppimistapahtuma on puhe. Se on yhtä persoonallinen kuin sormenjälkemme. Opimme puheen kopioimalla äitiä. Sikiö kuulee selvästi jo kuuden kuukauden ikäisenä. Neljän tai viiden kuukauden ikäinen sikiö reagoi musiikkiin. Vivaldi rentouttaa. Bethoven saa sikiön raivoihinsa. Kohdussa oloaika saattaa vaikuttaa musiikin yhteydessä elinikäisiin tottumuksiin. Verny s. 22 (musikaalisuus)

Eräs ongelma tätä kirjaa kirjottaessa oli, että jouduin käyttämään aikuisten sanoja. Ilmeisesti sikiö ei aktiivisesti "muistele" kuten me aikuiset teemme. (selittämättömyys, sanattomuus) Verny s. 23

Syntymätön lapsi on kokemuksien armoilla. Hän ei voi suojautua heikentämällä niitä jollakin tavalla. Vaikutukset ovat suoria ja merkittäviä psyykeä ajatelle. Tärkeimmät persoonallisuutemme piirteet eivät paljoa muutu.

Sikiön aktiivisuus on usein merkki levottomuudesta. Verny s. 25

Sontag, Lester, W. Somatopshysics of Personality and Body Function. Vita Humana s. 1-10, November 1963.
Vilkkaimmista sikiöistä kasvaa levottomia nuoria. Verny s. 26

Suurelta osin syntymättömän lapsen persoonallisuus riippuu äidin toimintojen laadusta.
Zax, Mervin, Birth Outcomes in the Offspring of Mentally Disordered Woman. American Journal of Orthopsychiatry. April 1977 ss. 218-230

Zax, Mervin, Perinatal Characteristics in the Offspring of Schizophrenic Woman. Journal of Nervous and Mental Diseases, 157, 1973 ss. 191-199

Äidin ja sikiön välinen kommunikaatio on tärkeä tekijä leimautumisessa. Verny s. 27

Äidin sydämenlyönnillä on myös merkitystä sikiölle. Se on tärkeä osa elämää ylläpitävästä systeemistä. Se on merkittävä osa sikiön ympäristöstä. Ihmismieli jopa kohdussa on symbolien rakentaja. Sydämen tasainen syke symbolisoi tyyneyttä ja turvallisuutta. Sen läsnäollessa sikiö kukoistaa.

Salk, Lee, The Effects of Normal Heartbeat Sound on the Behavios of the Newborn Infant: Implications for Mental Health. World Federation of Mental Health. Edinburgh 1960

Kun vastasyntyneille soitettiin muutaman kympin kasettisoittimella sydänääntä, he voivat paremmin, söivät enemmän, lihoivat ja nukkuivat enemmän, hengittivät paremmin, itkivät vähemmän eivätkä sairastuneet yhtä helposti. Verny s. 28

Tärkeää on mitä äiti ajattelee lapsesta. Samoin oleellista on äidin turvallisuuden tunne sekä ajatukset itsestään. Kaikki mikä vaikuttaa äitiin vaikuttaa sikiöön. Verny s. 30

2. UUSI TIETO

Tohtori Alfred Tomatis, joka on psykolingvistiikan professori Pariisissa kertoi kirjoittajalle tarina autistisesta lapsesta.
- Lapsi oli käytännöllisesti katsoen kuuromykkä. Verny s. 32 Oltuaan terapiassa, hän kuukauden perästä kuunteli ja puhui. Hänen tilansa parani huomattavasti, kun kielenä käytettiin englantia ranskan asemasta. Mistä tyttö oli saanut tämän tiedon? Kotona ei oltu puhuttu tytön neljän elinvuoden aikana englantia. Lopulta selvisi, että rouva oli työskennellyt odotusaikana tuontifirmassa, jossa puhuttiin vain englantia. voivatko jo kielen alkeet juurtua sikiövaiheessa?

Kiinalaiset ovat tienneet ehkä asioista enemmän. He perustivat ensimmäiset sikiöklinikat jo tuhansia vuosia sitten. Verny s. 33

Ferreira, Antonio, J. Emotional Factors in Prenatal Enviroment. Journal of Nervous and Mental Disease. 141, 1965. ss. 108-117

Ensimmäiset länsimaalainen, joka tajusi idean koko laajuudessaan oli Leonardo da Vinci. Hän on kirjoittanut: "Sama sielu vallitsee kahta ruumista ... asiat, joita äiti haluaa vaikuttavat usein lapseen, jota äiti kantaa ... yksi tahto, yksi suuri mielihalu, yksi pelko, joka äidillä on tai henkinen kipu omaa enemmän voimaa lapsen kuin äidin suhteen, sillä yleisemmin lapsi menettää tilanteesta johtuen elämänsä."

Freud, joka on edelleen valitettavasti vaikuttamassa käsityksiin, sanoi, että lapsi on kyllin kypsä tuntemaan merkityksellisesti vasta elämänsä 2. ja 3. vuonna. Persoonallisuus alkaa kehittymään vasta tässä vaiheessa.

Toisaalta hän oli sitä mieltä, että negatiiviset tunteet vaikuttavat haitallisesti fyysiseen terveyteen. Tunteet voivat aikaansaada kipua ja jopa ruumiillisia muutoksia. 1940- ja 1950-luvulla jos sellaiset tutkijat kuin Igor Caruso ja Sepp Schindler Salzburgissa ja Lester Sontag ja Peter Fodor USA:ssa, Friedrich Kruse Saksan liittotasavallassa, Dennis Stott Skotlannissa ja Gustav Hans Graber Sveitsissä olivat varmoja, että äidin tunteet tekivät saman vaikutuksen sikiölle. He eivät vielä voineet todistaa arvioitaan laboratoriossa. Verny s. 35 He olisivat tarvinneet välineitä sikiön tutkimiseen kohdussa.

Neurologit Dominick Purpura, Maria Z. Salam, Richard D. Adams, Erik Wedenberg, Antonio J. Ferreria, Albert Liley ja Margret Liley ovat tuoneet todisteet. Sikiö on kuuleva, tunteva, aistiva olento.

Salam, Maria, Z ja Adams, Raymond, D. New Horizons in the Nerology of Childhood Perspectives in Biology and Medicine. Spring 1966 s. 384-410

Viiden viikon vanhana sikiö on kehittänyt hämmästyttävän monimutkaisen kokoelman refleksinomaisia toimintoja. Verny s. 36 Kahdeksan viikon vanhana hän ei vain liikuta päätään, käsivarsiaan ja ruumistaan, vaan myös hän on muokannut nämä liikkeet primitiiviseksi ruumiskieleksi. Hän ilmaisee jonkin asian pitämisen tai inhoamisen potkuin ja liikkein. Jos häntä tönäistään, nipistetään tai muuten häiritään koskettamalla, hän vetäytyy pois. Kasvonliikkeiden kehittyminen alkaa neljännen kuukauden aikana. Hän pystyy myös erottamaan makuja. Sakariinin lisääminen hänen normaalisti nauttimaan amniostik-nesteeseen johti nielemismäärän kaksinkertaistumiseen. Verny s. 37

Liley, Arbert. The Fetus as a Personality. The Australian and New Zealand Journal of Psychiatry. 6, 1972 ss. 99-105

Jos vastaavasti lisätään karvasta makua tähän nesteeseen nielemismäärä laskee nopeasti ja sikiö jopa irvistelee.

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että syntymätön lapsi kuuntelee koko ajan. Äidin vatsa kurnii, sydän lyö, äidin ja isän puhe kuuluu samoin muu ulkopuolinen melu. Niin pitkään kun sydämen syke on tasainen, sikiö tietää, että kaikki on hyvin.

Wedenberg, Erik ja Johannson, Björn, When the Petus Isn't Listening. Medical World News. April 1970 ss. 28-29

Tohtori albert Liley uskoo, että nimenomaan sydämenlyöntikokemukset vaikuttavat siihen, että useimmat ihmiset asettaessaan metronomin tikityksen haluamalleen nopeudelle, valitsevat 50-90 lyöntiä minuutissa. Liley s. 104

Elias Carnetti on esittänyt, että nämä samat kokemukset vaikuttavat musiikkimakuumme. Verny s. 38

Michele Clements on näyttänyt, että sikiöillä on musiikillisia mielipiteitä. Vivaldi ja Mozart ovat suosiossa. Brahms, Beathoven ja kaikki rock and roll-kappaleet epäsuosiossa.

Clements Michale, Observations on Certain Aspects of Neonatal Behavior in Response to Autitory Stimuli. paperi ks. 219 yläosa.

Liley s. 103
Liley havaitsi, että 25 viikosta lähtien sikiö kirjaimellisesti hyppäsi orkesterin rumun tahdissa.

Sikiön näkö kehittyy hitaammin. 16. viikosta lähtien sikiö on hyvin herkkä valolle. Suora valo äidin vatsaan pakottaa hänet katsomaan muualle. Verny s. 39 Kokeessa vilkkuva valo aiheutti rajun muutoksen sikiön sydämenlyönteihin.

McCall, Robert, Infants: The New Knowledge. Cambridge, Mass. 1979. s. 51

Se tosiasia, että sikiöllä on kyky tavoittaa ympäristön tapahtumat aistiensa avulla osoittaa, että hänellä on mahdollisuus oppia.

Original file name: 85verny