- lainaukset näkyvät liittyvän aina
jäljessä tulevan kirjoittajan tekstiin Tartin kirjassa.
- tarkista lainaukset alkuperäiskirjasta - Tart.
4. Meditaatio: Johdanto
Meditaation tieteellinen tietämys on miltei nolla. Tart 1969 s. 175 Meditaatio on usein sivuutettu sanomalla sitä "itsehypnoosiksi".
Maupin, W. Edward, On Meditation (Maupin 1.)
Meditaatio on klassinen tapa kehitettäessä
vastaanottoasenteita. Se on hiljaisen huomion taito. Kristinusko on
käyttänyt meditaatiota. Meditaatiota vastustetaan, koska
sen avulla vetäydytään. Krishnamurti suhtautuu
kriittisesti meditaatioon. Hänen mukaan menetelmät
täytyy sivuuttaa ja suunnata mielenkiinto elämään
kokonaisuudessa. Keskusteluja Euroopassa 1966.
Meditaatio ei saa olla erossa elämästä. Tart 1969 s.
178 Sisäistä ja ulkoista ei saa erottaa
käytännön toiminnassa.
Yleiset periaatteet:
- syvää passiivisuutta, tietoisuuden kanssa
- syvät resurssit tulevat aktiivisuuden poistuessa
- asento tärkeä: rento, ei uneen.
Maupin, W. Edward, Induvidual Dirrerences in Response to A Zen Mediation Exercise. (Maupin 2.)
Deikman, J. Arthur, Experimental Meditation.
Meditaatiokokemus ylittää tavanomaiset kokemukset.
Väitetään, että sen yhteydessä koetaan
yhteisyys elämään tai Jumalaan tai
Äärettömään. Vaikka ensimmäiset
passiiviset tuntemukset meditaation yhteydessä voidaan kokea
ilman uskonnollista suuntautumista, transendenttinen (ylimaallinen)
tila vaatii aikaa ja syvällisyyttä sekä onnistuu
harvoilta. Sekä ensituntemukset että transendenttiset
kokemukset herättävät monia psykologisia
kysymyksiä, jotka normaalisti on liitetty vain uskontoon.
Seuraavia hypoteeseja voidaan kehitellä mystiikkaa
käsittelevästä kirjallisuudesta:
a. uskonnollinen mietiskely on pääasiallinen mystisten
kokemusten tuottaja.
b. sen harjoittaminen johtaa sisäisen esteen syntymiseen
harhauttavia ärsykkeitä kohtaan. Tart 1969 s. 199
c. monet mystiset kokemukset voidaan laskea osittaisen psyykisten
rakenteiden hallinnan tiliin. Nämä rakenteet hallitsevat ja
tulkitsevat havaittuja ärsykkeitä. Tart 1969 s. 200
Suoritettiin koe. Yhteistä kaikille oli.
- värin aistiminen terävöityi
- ajan taju muuttui
Hypnoosi ja meditaatiotila muistuttavat toisiaan. Ero on
siinä, että meditaatiossa koetaan nostattava, arvokkaan
mystinen tila. Tart 1969 s. 215
a. ei pysty kuvaaman sanoilla
b. aistien transendenttisoituminen jumalallistui
c. mielikuvien tai ideoiden poistuminen
d. yhteyden tunne Äärettömään Tart 1969 s.
215
- subjektiivisuuden ja objektiivisuuden suhde hämärtyy: e,
f, g.
e. kohteiden muodot muuttuvat
f. visuaalinen oivallus muuttuu
g. egon rajat muuttuvat.
Deautomatisointi ei ole regressio vaan tiettyjen mallien poistumista, jota seuraa uusi ja kehittyneempi näkeminen. Taiteellinen tapa oivaltaa. Koetaan uusi luova näkemys. Kaikilla alueilla tulee kuvaan mukaan deautomatisointi. Psyykkiset, ärsykkeiden kognitiota organisoivat rakenteet muuttuvat. Tart 1969 s. 217
LSD, meskaliini, korkealla ilmakehässä suoritetut lennot (break-off-ilmiö) (vuoristokiipeilijä) ja useat muut tilanteet voivat aiheuttaa osittaisen oivaltamisen ja kognitiomallin deautomatisoitumisen. Tart 1969 s. 218
Kretschmer, Wolfgang, Meditative Techniques in Psychotherapy.
Schultz, J. & Luthe, W. Autogenic Training: A psychophysiologic
approach in psychotherapy. New York 1959 (Kretschmer koonnut Schultz
kirjoittanut)
Henkilökohtainen asiaanpaneutuminen on tärkeää. Varsinkin edistyneessä vaiheessa voi olla vaarallista. Schultz'n mielestä meditaation perustarkoitus on uskonnollinen. Kasamatsu, Tart 1969 s. 219 Hän kuitenkin rajoittuu muotilemaan elämäntarkoituksellisia päämääriä: itsensä toteuttaminen, psyykinen vapaus ja harmonia sekä iloinen luovuus. Parhaassa tapauksessa saavutetaan Nirvanan-tuntuinen ilo ja vapaus. Kasamatsu, Tart 1969 s. 220
Johtanto:
ASC:n sykofysiologiaan.
Zen ja yoga: molemmissa näkyy jatkuva alfa-aalto
meditaatiotilassa. (normaalisti tavallisen henkilön rennossa ja
valpaassa tilassa esiintyvä aalto). Zenin meditaatiossa
silmät auki. Alfarytmi ei esiinny tavallisesti silloin kun
ihminen on silmät auki. Zen munkeilla alfarytmi esti
ärsykkeiden havaitsemisen.
Kasamatsu, Akira & Hirai, Tomio, An Electroencepholographic Study on the Zen Meditation (ZaZen)
EEG:ssä tapahtuu rajuja muutoksia mentäessä valvetilasta uneen. Sillä voidaan tutkia valve- ja unitiloja sekä tietoisuuden häiriöitä. Tart 1969 s. 489 Zazen, Zen meditaatio tapahtuu istuvassa asennossa. Silmät ovat auki ja suunnatut metsin päähän eteen. Harjoittaja vapautuu dualismista: subjekti - objekti, mieli - ruumis, kuolema - elämä.
Erich Fromm on kuvannut tätä mielen tilaa seuraavasti: "Jos haluamme kuvat valaistumista psykologian termein, sanoisin, että se on tila, jossa henkilö on täysin virittynyt ulkoiseen todellisuuteen ja itsensä sisään. Tässä tilassa hän on täysin tietoinen siitä ja se on hänen halussaan. Tietoisuus ei ole aivojen eikä minkään tietoisuutta, ei muun hänen elimensä vaan hänen, koko ihmisen tietoisuutta. Hän ei ole tietoinen siitä kuin kohteesta, vaan sen koko todellisuudesta. Kun hän "herää", hän on avoin ja vastaanottavainen maailmalle. Tämä siksi, ettei hän ole sidottu itseensä esineenä. Siksi hänestä tulee tyhjä ja vastaanottavainen. Valaistuneisuus tarkoittaa avautumista todellisena (?) koko persoonallisuudelle." Fromm, Tart 1969 s. tuntematon - kirjan alussa.
Fromm, E, Suzuki, D & de Martino, R, Zen Buddhism and Psychoanalysis. London 1960. (sivu tuntematon, mutta alussa)
Zen meditaatio ei vaikuta vain mieleen vaan myös koko organismiin.
Koe: 48 pappia, 20 1- 5 vuotta, 12 5-20 vuotta, 16 yli 20 vuotta.
Yli 20 vuotta: Alfa-aallot tulivat 50 sekunnista
päästä, 40 - 50 myyV, 11 - 12 sek.
- jatkuivat vaikka silmät auki
- 8 minuutin päästä alfa-aallot 60 - 70 myy V. Tart
1969 s. 492
Taso I: heikko muutos - alfa-aallot ilmestyvät
Taso II: alfa-aallot kasvavat
Taso III: alfa-aallot pienenevät
Taso IV: rytmisiä theta-aaltoja - on lopullinen muoto - ei
esiinny aina meditaatiossa. (tulee vakiona (?) suurten (?) ja
hitaiden alfojen jälkeen). Tart 1969 s. 493
Johtopäätelmät:
Kertoo tietoisuuden merkittävästä muuttumisesta. Tart
1969 s. 501
Kamiya, Joe, Operant Control of The EEG Alpha Rythm and Some of its Reported Effects on Consciousness.
Voidaanko ihmiset opettaa kontrolloimaan aivoaaltojaan ilman
esikoulutusta. Tart 1969 s. 510
Keino: visualisoivat eteensä kuvan kasvoista ja
pitävät sen. Katso huolellisesti. Tart 1969 s. 510
Tarvittiin: henkisen koneiston rentoutus - mielen tyyneys ja
ulkomaailman poistamista ajattelusta. Tart 1969 s. 514
Original file name: 85tart
This file was converted with TextToHTML - (c) 1995 Logic n.v. - Kris Coppieters