Rogers, Carl, R. Toward a Theory of Creativity. Anderson, Harold, H. (toim.) Creativity and it's Cultivation. New York 1959.
Useimmat kulttuuriamme kohtaan suunnatut vakavat kritiikit ovat parhaiten esitetyt luovuuden puuteen avulla. s. 69
Luova prosessi:
"Minulle tiedemiehenä luovuuden täytyy tuottaa jotain
konkreettista, ja tuotteen on oltava uusi, sillä
on oltava yksilöllisyyden leima. Tuote on aina
yksilön ja materiaalin yhtymisen tulos. Luovuus ei
esiinny vain tietyissä rajatuissa tuotteissa kuten maalaus ja
sävellys, vaan se antaa sisällön myös uudelle
tappoaseelle, tieteen teorialle, uudelle tavalle olla
inhimillisessä vuorovaikutuksessa, oman persoonan
uudelleenmuotoilulle. Epätavallisuudestaan huolimatta myös
ne ovat luovuuden tuotteita.
Määrittelen luovan prosessin siten, että siinä syntyy uusi, suhteellinen tuote, joka nousee toisaalta inhimillisestä epätavallisuudesta ja materiaaleista, tapahtumista, ihmisistä tai ihmisen elämän olosuhteista suhteessa muihin ihmisiin.
Ei ole eroa "hyvän" tai "pahan" luovuuden välillä.
Galileo ja Kopernikus loivat omassa historiallisessa ympäristössään "pahaa", joka meidän näkökohdastamme on ehdottoman "hyvää". Mielestäni tuotteen täytyy olla historiallisesti sellainen, että se hyväksytään jonkin ryhmän toimesta jonakin ajankohtana. Monia tuotteita ei ole vielä koskaan hyväksytty ja ne ovat joko odottamassa vielä hyväksymistään tai sitten ne on jo unohdettu. En halua tehdä eroa luovuuden asteella, koska tässäkin on kyse arvioinnin tilasta. Jos tuote on määritelty uudeksi, ei meillä ole standardeja eikä mittareita sen arvioimiseen. Historia osoittaa, että mitä omaperäisempi tuote on, sitä kauaskantoisemmat ovat sen seuraukset ja sitä todennäköisemmin se tuomitaan pahan aikaansaannokseksi, synniksi tai hulluudeksi.
Todella merkittävä luovuuden tuote, idea, taideteos, tieteellinen keksintö, nähdään mitä todennäköisemmin aluksi virheeksi, pahaksi tai hullun aikaansaannokseksi. Myöhemmin sitä saattaa tulla itsestäänselvyys kaikille ihmisille. Näyttää selvältä, ettei kukaan tavallinen kuolevainen voi tyydyttävästi arvioida luovaa tuotetta sen omana syntymäaikana. Tämä väite on sitä todempi, mitä suuremmasta, opittuja arvoja muuttavasta luovuudesta on kyse. Rogers, Carl, R. Toward a Theory of Creativity. Anderson, Harald, H. (toim.) Creativity and it's Cultivation. New York 1959 s. 71 - 73, (Becker, Ernest, The Denial of Death. New York 1973, s. 64, Becker s. 92)
Luovuuden pääpiirteellä on sama tendenssi, joka löydetään myös syvältä ihmisestä, psykoterapian parantavana voimana - ihmisen pyrkimys toteuttamaan itseään, tulla potentiaaliensa suuruiseksi. Halu laajentua, kehittyä, kypsyä oman organisminsa rajoissa. Tämä halu on usein hautautunut kerroksittaisten puolustusmekanismien alle. Kokemukseni on osoittanut, että tämä kyky on kaikilla ihmisillä ja odottaa vain sopivaa tilaisuutta vapautuakseen ja toteutuakseen. Mielestäni tämä halu tai tendenssi on luovuuden perusmotivaatio, kun organismi muotoilee uusia suhteita ympäristössään tullakseen kokonaiseksi itsekseen.
Mikä on luovan tapahtuman hämmentävä sosiaalinen arvo. s. 72 Voiko luova tuote olla tuhoava?
sivu neljä repästy pois.
sivu 5.
Luovuus ei yleensä lähde arvoista, vaan koska se antaa tyydytystä se koetaan itsensä toteuttamisena. Ei ole olemassa "pahaa" tai "hyvää" luovuutta. Joudummeko hylkäämään joen tuhoavan ja rakentavan luovuuden välillä.
On havaittu psykoterapian kentällä, että kun ihminen on "AVOIN" kaikille kokemuksille, silloin hänen käyttäytymisensä on LUOVAA ja se on luultavasti pääosin RAKENTAVAA.. Kun ihminen kieltää, rajoittaa tietoisuuttaan, silloin luovuus saa myös s. 73 patologisia tai yhteisön kannalta pahoja tai molempia muotoja. s. 74
Luova prosessi:
- tuote
- materiaalista uudella tavalla
- luovuus on tekijän kosketus
- ei voi rajoittaa vain johonkin tekemiseen.
Määritelmäni: Sen avulla syntyy uusi tuote
yksilön orgaanisesta kosketuksesta materiaaliin, tapahtumiin,
ihmisiin tai elämän ympäristöön jne.
- ei eroa hyvän ja pahan luovuuden välillä (vaikka
historia pitänyt monia pahoina)
- joskus historiassa se on jonkin ryhmän toimesta
hyväksyttävä s. 139
- ei eroa luovuuden asteella - lapsi tai Einstein.
Luovuuden motivointi:
Pääsuuntaus: Ihmisellä näyttää
olevan pyrkimys itsensä toteuttamiseen tullakseen
potentiaaliensa kokoiseksi. (= psykoterapian parantava voima)
- on kaikissa odottaa vain tilaisuutta
- kenessä syvemmälle kenessä pinnemmällä
Tämä tendenssi on luovuuden päämotivaatio. Harvat
kiinnostuneet tuhoamaan yhteiskunnan luovuudella. => luovan
toiminnan sosiaalinen arvo. s. 140
- rakentavaa
- tuhoavaa luovuutta.
Tuo uutta => meillä ei ole mittaa arvioimaan. Historia
näyttää: mitä ainutlaatuisempi sitä
synnillisempi?
- ei ole moraalisia perusteita tuomitsemiseen, arvioimiseen
- mitä suurempi luovuus kyseessä
Yksilön tarkoitusperä? Luo koska on hauskaa, antaa
tyydytyksen, itseään toteuttavaa. Hyvä - paha ei
ratkea.
Psykoterapia antaa viitteen: on havaittu, avoin, katso edeltä samaa tekstiä s. 141
(väittää että pahaa olemassa - minä väitän, ettei ole olemassa muuta kuin avoimuuden aikaansaamaa luovuutta)
Rakentavan luovuuden sisäiset ehdot:
Pidän seuraavia mahdollisuuksia:
a. avoimuus kokemuksille:. vastakohta psykologiselle puolustukselle.
Kaikki ärsykkeet otetaan vastaan ilman valikointia. Yksilö
on tietoinen hetkestä sellaisena kuin se on ei kokoelmana
menneisyyden tallenteita. Hän kestää
epätietoisuutta. Hän voi ottaa vastaan ristiriitaista
tietoa. Tämä on mukana kaikessa luovuudessa. s. 143
Yhteiskunnalle vaarallinen luovuus ei tähtää pahaan, vaan pahat nappaavat ja tuhoavat. Luova näkee ja hyväksyy.
b. An internal locus of evaluation
Onko luonut tyydyttävää? Ilmaiseeko se minua? =>
luova ihminen. Arvio on hänen.
c. Kyky leikkiä elementeillä ja käsitteillä. s. 144
Luova tapahtuma ja sen seuralaiset:
- luova tapahtuma on luonteensa mukaan ei-kuvattava.
- se on luonnollinen ihmiselle
- se syntyy tietyssä tilassa = avoimuus
Seuralaisia:
- selektiivisyys
- oleellisen esittäminen
- kurinalaisuus
Oli kysymys sanallisesta, maalauksellisesta tai mistä tahansa
työstä. s. 145
- HALU KOMMUNIKOIDA
Sisäistä olotilaa ei voi pakottaa sitä voi vain
odottaa tulevaksi. Turvallisuus ja vapaus auttavat sen
syntymistä. s. 146
Psykologinen turvallisuus:
1. Yksilön hyväksyminen ehdottomana arvona.
- ulkopuoliset
- anna arvo => luovuus
(ei älyä, että yksilön on annettava itse arvo
itsellensä)
2. Luodaan ilmapiiri, jossa ulkoinen arviointi on poissa
(sisäinen arviointipas)
Arviointi luo turvattomuutta ja puolustusta. Ulkoiset standardit pois
=> vapautuminen
(standardit = sosiaaliset arvot) s. 147
3. Empaattinen ymmärrys
(empatiaa itsensä ymmärtämisessä - tuomitsematta
omia reaktioitaan)
Psykologinen vapaus:
- taas ulkopuolinen (kuka sen tajuaa) s. 148
- sallivuus vapaana olemiseen (itse sallii => ei arvoja)
Original file name: 85roger
This file was converted with TextToHTML - (c) 1995 Logic n.v. - Kris Coppieters