Ornstein, Robert, E. The Techniques of Meditation and their Implications for Modern Psychology. Naranjo, C. ja Ornstein Robert, E. On the Psycho-logy of Meditation. New York 1971.
Muita kirjoittajia:
* Sperry, Roger, A Revised Concept of Consiousness. Psychological
Review, 76/1969..
* Deikman Arhur, Deautomatization and the Mystic Experience.
Psychology. 26, 1966
* Lindenberg, Vladimir, Meditation and Mankind. London 1959 (liittyy
edelliseen tarinaan, se on venäläinen)
* Huxley, Aldous, The Doors of Perception. London 1954
* Tämä on lainaus Tohtori C. D. Broadilta, Cabridgen
filosofilta
* Walker, R., A Study of Gurdjieff's Teachings. London 1950
Omistus: Alan, being and becoming himself, always.
Sperry, Roger, A Revised Concept of Consiousness. Psychological Review, 76/1969.
"Ongelman ääretön tärkeys kaikkia inhimillisiä arvoja silmälläpitäen (samoin tieteessä) yllyttää meitä etsimään todisteita tieteen edistyessä mahdollisista uusista keinoista, joilla voitaisiin nähdä asioiden sisään. Osittainenkin ratkaisu, joka mahdollistaisi päättämisen laajoista ja yleisten vaihtoehtojen välillä - esim. onko tietoisuus kosminen vai yksilöllinen, kuolevainen vai kuolematon, vapaan tahdon vai subjektiivisten, inhimillisten tallenteiden määrittelemä jne. - voisi johtaa perustavanlaatuisiin ja kauaskantoisiin ideologisiin seuraamuksiin." Sperry, Roger, A Revised Concept of Consciousness. Psychological Review, 76/1969, s. 532 - 536
Tämä essee on seurausta pitkästä oppimisprosessista, joka osoitti minulle, etten todella tiedä, mitä luulin tietäväni. Olin opiskellut paljon länsimaista psykologiaa ihmisen tietoisuudesta, kunnes luulin tietäväni kaiken. Kun tutustuin Zeniin, joogaan ja sufeihin huomasin, miten vähän todellisuudessa olin edistynyt. s. 137
Atomipommin isä, fyysikko Robert Oppenheimer on sanonut: "Ne kaksi tapaa ajatella, ajan ja historian tapa sekä ikuisuuden ja ajattomuuden tapa, ovat molemmat osia ihmisen pyrkimyksestä tajuta maailma, jossa hän elää. Kumpikaan ei sulje toista piiriinsä, eikä ole paisutettavissa toiseksi. Ne täydentävät toisiaan, eikä kumpikaan kerro koko tarinaa. s. 138
Meditaatiomenetelmät eivät ole ydin. Keskeinen asia on tarkkaavaisuuden avulla saavutettu Näkemisen tila. Menetelmät ovat vain välineitä, joiden avulla haluttu päämäärä saavutetaan.
"Zen Buddhismiin liittyy seuraava tarina: Eräänä
päivänä muuan henkilö sanoi Zen mestari
Ikkyn'lle:
- Mestari kirjoita minulle jokin korkeimman viisauden avain!
Ikkyn otti oksan ja kirjoitti hiekkaan sanan
TARKKAAVAISUUS.
- Siinäkö kaikki? Etkö lisäisi vielä
jotain?
Ikkyn kirjoitti: TARKKAAVAISUUS, TARKKAAVAISUUS.
Ärsyyntyneenä mies sanoi:
- En todella näe paljoa syvyyttä kirjoittamassasi!
Silloin Ikkyn kirjoitti: TARKKAAVAISUUS, TARKKAAVAISUUS,
TARKKAAVAISUUS
Suuttuneena mies vaati: - Mitä tuo sana tarkoittaa?
Ikkyn vastasi lempeästi: TARKKAAVAISUUS tarkoittaa
TARKKAAVAISUUTTA." Ornstein, Robert, E. The Techniques of
Meditation and their Implications for Modern Psychology. Naranjo, C.
ja Ornstein Robert, E. On the Psychology of Meditation. New
York 1971, s.145
Meditaatio on perustaltaan tarkkaavaisuuden harjoittamista. Useimmat meditaatiomenetelmät eivät esiinny erillisinä harjoituksina, vaan ovat osa kokonaisuutta. Niitä ei voi ymmärtää osina. Päätarkoitus harjoituksissa on irrottautua maailman jokapäiväisistä toiminnoista. Yleisinä piirteinä harjoituksista voidaan mainita seuraavia: asento on sellainen, ettei ruumis pääse häiritsemään meditoijaa, ulkoiset ärsykkeet pyritään minimoimaan ja aistit pyritään vangitsemaan johonkin kohteeseen.
Keskittymismeditaatiolle on tyypillistä huomion rajoittaminen yhteen, muuttumattomaan ärsykkeeseen epämääräiseksi ajaksi. Tälle tilalle on annettu joskus nimeksi "mielen yksipisteisyys". Näkö voidaan kiinnittää yhteen pisteeseen. Kuulolle tarjotaan jokin monotoninen ääni ympäristöstä tai meditoija käyttää omaa ääntään kuuluvasti tai ainoastaan mielessään. Hajuastille voidaan tarjota vakioärsyke esimerkiksi suitsukkeen muodossa. Ruumis voidaan keskittää suorittamaan jotain toistettavaa liikettä.
Kaikilla näillä menetelmillä pyritään tietoisuuden täydelliseen keskittämiseen, kunnes valittu ärsykekin häviää taka-alalle. Zen-harjoituksissa keskitytään hengityksen seuraamiseen. Se on sikäli hyvä menetelmä, että kohde säilyy aina ihmisen mukana. s. 145
Joogaan saattaa puolestaan liittyä keskeisenä osana hengityksen kontrollointi. Eri hengitystavoilla saavutetaan lopulta tietoisuuden muuttuminen. Joogatyyppiseen mietiskelyyn kuuluu myös joskus mantran käyttö. Mantra on usein merkityksellinen sana.
Kertomus keisarista ja hoviherrasta. "Keisari halusi hovimieheltään mahtavan mantran, jonka hän tiesi tämän saaneen suurelta gurulta. Hovimies ei suostunut paljastamaan mantraansa, koska guru oli sanonut, että se antaa voimaa vain hänelle. Keisari hankki tietoonsa mantran toista kautta ja lausui sen yllättyneelle hovimiehelle. Hovimies väitti, että vaikka mantra on sama kuin hänellä ainoastaan hänen matrallaan on voimaa. Yllättäen hän käski keisarin vartijoiden vangita keisarin. Hän toisti käskyn useita kertoja tuloksetta, kunnes keisari suuttui ja käski vartijoita vangitsemaan hulluksi tulleen hovimiehen. Vartijat tottelivat välittömästi. Vangittu hovimies lausui silloin keisarille:" Minä käytin samoja sanoja kuin sinä ilman vaikutusta..." ???????
Psykologisessa mielessä se kuvastaa mielen keskittämistä tiettyyn kohteeseen. Matra poistaa mielestä kaiken muun. Se on yleensä "pehmyt" sana, jossa konsonantteina on tavallisesti m ja n sekä paljon vokaaleja: on, aym, hum jne.
Transendenttinen mietiskely on eräs matrajoogan muoto. Mantra luetaan kaksi kertaa päivässä aamulla ja illalla. Henkilö mietiskelee noin puoli tuntia itselleen sopivassa asennossa. Jos meditaatiossa keskitytään johonkin ulkopuoliseen ääneen, sellaiseksi sopii esimerkiksi: mehiläisen surina, sade, vesiputous, virta, meri, kellon soitto, rumpu, huilu, kaikuva ääni, kaukainen ukkonen jne. Paras on toistuva, monotoninen luonnon ääni. Ääni voi olla myös mielikuviteltu. s. 153
Muhamettilaiset sufit käyttävät toistuvaa liikettä ja laulua meditoidessaan. Tunnetuimpia ovat pyörivät munkit. He tanssivat monotonisesti pyörien ja saavuttavat toiston avulla ekstaasin tai transsin. Ekstaasin avulla saavutetaan yhteys Sufi-mieheen eli maailman miheen, josta tanssi on osa. Liikkeen ja äänen avulla mieli keskittyy ja suuntautuu kohti "Halia", tietoisuuden tilaa. Munkkien katse suuntautuu sisäänpäin. Liike kiihtyy, kunnes ihmiskehän yksityiskohdat häviävät. Munkkeja putoaa kehästä. He ovat kuin hypnoottisessa tilassa. Kirjoittajan kokemukset olivat seuraava: En ollut pyörryksissä, mutta mieleni toimi oudosti. Olo oli kevyt, helpottunut ja ongelmaton. Yksilöllisyyteni oli kadonnut. Olin lähestymässä jotain suurta. Poistuin ringistä. Jotain oli tapahtunut. Kuu näytti mahdottoman kirkkaalta. Palavien lamppujen ympärillä oli värikäs spektri. s. 157
Kristinuskossa ovat mystikot käyttäneet hyvin paljon samanlaisia menetelmiä kuin mitä edellä on kerrottu. Mystikko Walter Hilton on sanonut: "Jos haluat löytää sielusi, vetäydy ulkoisiin ja materiaalisiin asioihin liittyvistä ajatuksista unohtaen oman ruumiisi ja viisi aistiasi."
Johannes on sanonut: "Sielun on irrottauduttava kaikkinaisesta tiedosta. sielun on oltava paljas aivan kuin mikään ajatus tai mielikuva ei olisi koskaan sivunnut sitä. Tämä ei voi toteutua, ellei muistin kaikkia muotoja voida tuhota. Vasta tämän jälkeen voidaan yhtyä Jumalaan."
Deikman Arhur, Deautomatization and the Mystic Experience. Psychology. 26, 1966. s. 324-338
Kristinuskossa rukous on käytännössä lähellä keskittyvää meditaatiota. "Jos sanotaan paljon, erilaiset sekavat kuvat hämmentävät mielen. Jos sanotaan vähän tai vain yksi sana, silloin mieli pysyy keskittyneessä tilassa."
Useimmat rukoukset ovat monotonisesti toistettavia. Juutalaisuudessa on lisäksi rituaaliliikkeitä. Davidin tähti vastaa joogassa tuijotettavia kohteita. Traditionaaliset uskonnot ovat menettäneet kannatustaan uskon riittien automatisoitumisen myötä.
Yleistä on:
- keskittyminen yhteen kohteeseen
- muuttumaton prosessi
- irti ajatuksesta
- ulkoinen pois havaintokentästä
- tietoisuuden säilyttäminen (ei nukkuminen, ei
transsi)
"Kolme pyhää miestä arktisen meren
saarella:
Piispa kuuli kolmesta pyhästä miehestä arktisen meren
saarella ja halusi tavata heidät. Hän löysi kolme
pitkäpartaista, hampaatonta vanhusta kaukaisen saaren rannalta.
He kumarsivat hänelle. Piispa kysyi: 'Miten te rukoilette?'
Me teemme se näin: 'Sinua on kolme, meitä on kolme, ole
meille armollinen!'
Piispa alkoi opettaa heille oikeaa rukoilemista. He oppivat ulkoa
'Herran siunauksen'. Vanhukset kiittivät innoissaan piispaa.
Piispa nousi laivaan tuntien tehneensä hyvän työn.
Laiva oli ollut merellä jo pitkän aikaa, kun
yhtäkkiä horisonttiin kohosi kolme kummallista pilveä,
jotka katsojien hämmästykseksi muotoutuivat kolmeksi
vanhukseksi. He kumarsivat ja kertoivat onnettomina, että olivat
unohtaneet jo opetetun rukouksen. Piispa opettaa sen vielä
kerran, teki ristinmerkin ja sanoi: 'Minulla ei ole teille
mitään opetettavaa. Rukoilkaa meidän kaikkien
syntisten puolesta'." Ornstein s. 167
Lindenberg, Vladimir, Meditation and Mankind. London 1959 (liittyy edelliseen tarinaan, se on venäläinen)
Näyttää siltä, että keskushermostomme rakenne on sellainen, että jos tietoisuus rajoitetaan yhteen muuttumattomaan ärsykkeeseen, seuraa ympäröivän maailman tiedostamisen lakkaaminen. s. 167
Tekniikka ei sisällä mitään mystistä tai eksoottista. Se on yksinkertainen psykologinen toiminta. s. 169
Tietoisuuden tarkastelu vanhalla ja uudella tavalla
- Mitä meditoiva kokee "pimeydessä"
- miten meditointi vaikuttaa tietoisuuteen
- mikä on suhde "sululla" "avoimuuteen". s. 170
Yleensä ajatellaan, että aistiemme tehtävä on kerätä tietoa ympäristöstä. Se onkin päätoiminta, mutta samalla aistimme toimivat myös käänteisesti. Tavallisesti tiedostamme maailman selektiivisesti. Aivojen ja hermojärjestelmän tehtävä on suojella meitä suurelta osin tarpeettomalta, ylettömältä ja sekavalta tiedolta.
Huxley, Aldous, The Doors of Perception. London 1954
Aivojen ja hermojärjestelmän sekä aistien tehtävä on pääasiassa eliminoiva ei niinkään tuottava. (Jokainen henkilö on joka hetki kykenevä muistamaan kaiken, mitä hänelle on tapahtunut ja oivaltamaan kaiken sen, mitä on tapahtumassa kaikkialla universumissa.)
Aivojen ja hermojärjestelmän tehtävä on suojella meitä siltä , ettei valtava, suurelta osin hyödytön ja irrelevantti tieto tukehduta ja hämmennä meitä sulkemalla pois tietyllä hetkellä pois suuren osan havaittavissa tai muistettavissa olevasta informaatiosta ja jättää käyttöömme erittäin pienen, valitun osan tiedosta, jolla on todennäköisesti meille käytännön hyötyä. Tämä on lainaus Tohtori C. D. Broadilta, Cabridgen filosofilta.
Tämän teorian mukaan jokaisella meistä on potentiaalia laajan mielen (mind at large) omaamiseen, mutta koska olemme eläimiä tehtävämme on säilyä hengissä hinnalla millä hyvänsä. Jotta biologinen hengissä säilyminen olisi mahdollista, laajan mielen on kavennuttava aivojen ja hermojärjestelmän suodatinjärjestelmän johdosta. Tuloksena on viheliäisen ovela tietoisuus, joka auttaa meitä säilymään hengissä tällä planeetalla. Muotoillakseen ja ilmaistakseen tämän rajoitetun tietoisuuden sisällön ihminen on keksinyt ja jatkuvasti kehittää symbolijärjestelmiä ja implisiittisiä filosofioita, joita me kutsumme kieliksi. s. 16 todennäk Huxley
Jokainen yksilö saa hyödyn, mutta myös samalla on sen kielellisen tradition uhri, johon hän on syntynyt. Kielen hyöty on siinä, että se antaa mahdollisuuden käyttää hyödyksi toisten ihmisten kokemuksista koottua tiedostoa. Uhreja me olemme sen vuoksi, että kieli johtaa meidät uskomaan, että rajoittunut tietoisuus on ainut tietoisuus ja siten tuhoaa meidän todellisuuden tajumme niin, että olemme innokkaat ottamaan sanat todellisina asioina. Siten uskonnollisessa kielessä ns. "tämä maailma" on kutistuneen tietoisuutemme universumi ilmaistuna kielellämme. Erilaiset "toiset maailmat", joihin ihminen tarkoituksetta törmää, liittyvät tietoisuuden kokonaisuuteen ja kuuluvat siten laajan mielen alueeseen. Useimmat ihmiset suurimman osan ajastaan tietävät vain sen, mikä tulee rajoittavan suodattimen kautta ja jota pidetään ainoana totuutena kielemme avulla. Tietyt ihmiset kuitenkin näyttävät omaavan synnynnäisen kyvyn sivuuttaa tajuntaa supistavan suodattimen vaikutuksen. Toisille on taas mahdollista tilapäisesti sivuuttaa tajunnan esteet esim. henkisten harjoituksien, hypnoosin tai huumeiden avulla. Täten ihminen saa jotain enemmän tai ainakin jotain erilaista kuin tavanomainen huolellisesti valittu hyödyllinen materiaali, jota kaventunut yksilöllinen mielemme pitää täydellisenä tai ainakin riittävänä todellisuuden kuvana. s. 17
Useat tutkijat ovat samaa mieltä. Tavallinen tietoisuutemme on henkilökohtainen luomuksemme. Jos näin on, muuttamalla prosessia, voidaan muuttaa tietoisuuttamme. s. 172
Maailma ei ole sellainen kuin me sen näemme.
Me sensuroimme aistiemme havaintokenttää. Näin muutamat ärsykkeet vain pääsevät tietoisuuteemme. Toisaalta me käsittelemme havaintojamme hyvin rajoitettujen kategorioiden avulla (unconscious inferences, personal constructs, category systems, efferent readinesses, tansactions). Tästä syntyy tietoisuutemme. Havaintomekanismimme vähentää tarpeettoman informaation havaitsemista.
Jotkut ovat mennet niin pitkälle, että väittävät tietoisuuden riippuvan pelkästään aivojen tuotoksesta. Aivojen tuotos ei riipu siitä, mikä sen aikaan saava sisään syötetty panos on ollut. Esimerkiksi Nobel-palkinnon saanut Roger Sperry painottaa tätä näkemystä. (tietoisuus ei riipu inputa vaan outputista)
Me emme näe silmillämme. Näkeminen tapahtuu silmien avulla. Sanoma kulkeutuu silmistä avoihin, jossa se tulkitaan "näkemiseksi". Esimerkiksi unessa emme tarvitse silmiä nähdäksemme. Valoenergia ei tavoita silmiä. s. 187 Näkeminen syntyy prosessista, joka lähtee liikkeelle silmien kautta tulevasta inputista. Tietoisuutemme muokkautuu tästä inputista ja menneisyyden kokemuksista (outputit) (mielestäni input on ärsyke, tietoisuus on output, vanhat outputit ohjelmoivat aivot tallenteiden avulla tietoisuuteen, tämä prosessi myös vaikuttaa inputteihin välillisesti, koska se ohjaa havaitsemista ja tajuamista 941115)
Voimme virittää tietoisuutemme menneiden kokemuksien, odotuksien ja tarpeiden avulla. Mieli on joka hetki samanaikaisten mahdollisuuksien teatteri. Mieli toimii valitsemillaan tiedoilla - kuin veistäjä ja kivilohkare. Mitä kivestä tulee?
Vanha kuva! Intialainen joogi Vivikananda vertaa tavallista tietoisuutta "humalaiseksi apinaksi". Tietoisuuden mielikuvat liikkuvat satunnaisesti ajatuksesta toiseen.
Sufit sanovat: "Se miltä leipäpala näyttää riippuu nälästä." He käyttävät ihmisen normaalista tilasta nimitystä "syvä uni". "Meidän täytyy tuhota näköesteemme. Lapsilla niitä ei ole. Siksi meidän täytyy tulla lapsiksi.
Walker, R., A Study of Gurdjieff's Teachings. London 1950
Intialaisille maailma on "illuusio". Samaa tarkoittaa kristinuskon
"syntiinlankeamus".
"Valaistuminen", "kolmannen silmän avautuminen",
"herääminen", "oivaltaminen", "uuden elimen kasvaminen"
tarkoittavat kaikki samaa.
Pääasiallinen meditaation jälkivaikutus on tietoisuuden avautuminen maailmaa kohtaan. s. 192
(Seuraavassa on lyhyitä lausuntoja siitä, miten meditaatio on koettu.)
William Blake: "Aivan kuin oivalluksen ovet olisivat
avautuneet."
Arthur Deikman: "Ihmisellä on aivan kuin uusi, tarkempi
tieto asioista."
Gurdjieff: "Meditaation merkitsee lapsen mielikuvatonta
näkemistä."
Zenin puitteissa sanottua: "Olen nähnyt 500 kertaa. Nyt
näen ensimmäisen kerran. Täydellinen ihminen
käyttää mieltään kuin peiliä. Siihen ei
tartu mitään, se ei tartu mihinkään, ei
kiellä mitään, ottaa vastaan, muttei
pidä."
Psykologian puitteissa sanottua: "Näemme mallin avulla, nyt
mallitta. Kun suljemme ärsykkeiden valintasysteemin, näemme
uudella tavalla."
Sufit sanovat: "Olen peili, joka katsoo minua. Puhuipa se
hyvää tai pahaa, se puhuu itsestään." Ornstein s.
193 - 194
Ärsykkeeseen ei lisätä mitään. Mihinkään ärsykkeen erikoiseen osaan ei kiinnitetä huomiota. Kaikki otetaan vastaan samalla tavalla.
Sanotaan usein, että maailma voidaan kokea suoraan: objektiivinen tietoisuus, kosminen tietoisuus, todellinen ja suora oivaltaminen. Täydellinen nykyisyydessä eläminen, jossa ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta. Kaikki nykyisyydestä pääsee mieleen. s. 195
Tiibetiläinen harjoitus: 2Kadunlakaisijan on otettava työssään meditaatio lähtökohdaksi. Samoin savenvalajan. Voi siis tehdä mitä tahansa, kunhan on selvästi tietoinen tekemisestään."
Joogassa itsetietoisuutta kutsutaan "todistajaksi" Tiedosta
mitä teet! Todista, älä tuomitse! s. 199
- Kristus sanoi: haluaminen on pahempaa kuin omistaminen. s. 201. Voi
tehdä, kunhan ei ole orja.
- Kaksi arabia istui kahvilassa. Kameli käveli ohitse.
"Mitä tuo tuo sinulle mieesi?" "Ruoan!" "Mitä? Mistä
saakka sinä olet syönyt kamelia?" "Kaikki tuo mieleeni
ruoan!" (jos haluamme nautintoa, turvallisuutta jne. olemme
virittyneitä siihen)
Jos ei ole halua, ei ole virittyneisyyttä. s. 203
Miller, "Creative Death" The Henry Miller Reader. "Tuntuu oudolta sanoa, että elämän tarkoitus on elää ja elää tietoisena, iloisesti, humaltuneesti, taivaallisesti, tyynesti tietoisena. Tässä jumalaisessa tietoisuuden tilassa ihminen laulaa. Maailma on runo. Ei niksiä, ei suuntaa, ei päämäärää, ei pyrkimistä, ei kapinointia. Tämä on taitelijan amoraalinen tila. Hän elää vain hetkessä, kaikkeuden näkemisen hetkessä. Tällainen kirkas, jäinen tervejärkisyys on hulluutta. s. 207
Beatles "Tomorrow Never Knows"
"Turn off your mind
relax and float downstream
it is not dying
lay down all thougts
surrender to the void
that you may see the morning of within
it is shining."
Vaara, urheilu, seksi, ruoka, taide jne. voivat parhaimmillaan tuottaa tilan, jossa olemme tässä ja nyt. Sitä voidaan kuvata lisääntyneen vastaanottavuuden tai laajentuneen tietoisuuden tilaksi. s. 211
Irrottautuminen on pyrkimystä saavuttaa sisäinen tila, jolloin tila erotetaan ärsykkeestä, joka on yleensä tilan aiheuttaja.
Inhimillisten kapasiteettien laajennettu käsite
- hengityksen pysäytys
- hapen kulutus laskee
- sydämen lyönnit vähenevät
- ruumiin lämpö nousee
Ruumista on kuviteltu itsenäiseksi toimijaksi. s. 213 Olisi vaikea toimia jokapäiväisessä elämässä, jos koko ajan olisimme tietoisia kaikista sisäisistä prosesseista. Viritämme sisäiset signaalit pois helposti, koska ne ovat enemmän tai vähemmän jatkuvia. Se, mitä emme tiedosta ei myöskään ole kontrollissamme. s. 215
Miller ja DiCara tutkivat rottia. He asensivat elektrodeja rottien vatsaan, munuaisiin, aivoihin ja suolistoon. Informaatio toiminnoista näissä paikoissa muutettiin sähköisiksi ärsykkeiksi, jotka suunnattiin aivojen "palkitseviin" alueisiin. s. 219
Miller ja DiCara tutkivat rottia. He asensivat elektronisia
mittareita rottien vatsaan, munuaisiin, aivoihin ja suolistoon.
Informaatio toiminnoista näissä paikoissa muutettiin
sähköiseksi ärsykkeeksi, joka suunnattiin aivojen
"palkitseviin" alueisiin. s. 219 "Eläimet oppivat helposti
muuttamaan verenpainettaan,verenkiertoa, veren virtausta, vatsan
veren kiertoa, munuaisten toimintaa ja aivojensa
sähköistä toimintaa. Kun eläimille annettiin
kurarea, ne halvaantuivat, mutta oppiminen nopeutui huomattavasti. "
Eysenck, Hans ja Michael, Kuka olen?
Käyttäytymisemme psykologiaa. Helsinki 198, s. 258 - 261
(Vastaavia testejä on tehty myös ihmisillä.
Kyseessä on biofeedbackin nimellä tunnettu tapahtuma.)
Kurare vaikuttaa eliminoiden irrelevantteja toimintoja ja edistäen hentojen signaalien vastaanottamista. Meditaatio toimii samalla tavalla hiljentäen irrelevantteja ärsykkeitä. Tämä johtaa toteamukseen, ettei mieltä ja ruumista sovi erottaa toisistaan. Syy, että näin on tehty aiemmin, on johtunut informaation vähyydestä. Meditaatio vaikuttaa aivojen alfarytmiin. s. 221Alfarytmiä on tuotettu myös keinotekoisesti. Tuloksena on ollut rentoutuminen. Tilaa on kuvattu monilla meditaation aikaan saaman tilan nimittäjillä. s. 222
(Oppilas - tietokone. Tietokone antaa opeteltavan materiaalin vasta, kun oppilaan tila on otollinen, jos tila häviää, häviää myös teksti. Oppilas tulee tietoiseksi tilansa muutoksesta: sydämensyke, alfa-aallot, lihasjännite, verenpaine. s. 227 Oppilaat opetetaan muuttamaan omaa fysiologiaansa. Oppimiskyky nousee. Vaikutus terveyteen sisäelinten rentoutuksella. s. 229)
Original file name: 85ornst
This file was converted with TextToHTML - (c) 1995 Logic n.v. - Kris Coppieters