Ollikainen, Eila, Suggestopedia on uusi tapa oppia.
Useimpien mielestä oppiminen vaatii kovasti työtä. Silti tulokset ankarasta yrittämisellä saattavat olla laihat, kuten esimerkiksi aikuisen kielenopiskelussa. Pää on kuin umpiluuta, valitti vanhempi miesopiskelija kansanopiston kieliryhmässä.
Senpä takia ensimmäinen reaktion Bulgariassa 60-luvulta lähtein kehitettyyn opiskelumenetelmään, suggestopediaan on epäilys, ei voi olla totta! Yhden opiskelukerran aikana voi omaksua esimerkiksi 80 - 100 vieraan kielen sanaa ja lukukauden mittaisen historian kurssin viikossa. Se nopeuttaa useimpien aineiden oppimista 5 - 50 kertaa normaalijunnaukseen verrattuna.
Ja mikä merkillisintä, oppiminen on hauskaa ja helppoa. Rentoutukaa, älkää ajatelko mitään. Vain kuunnelkaa. Ensin hidastempoista musiikkia, sitten opittavaa materiaalia. Jälkeenpäin havaitset mieleen painuneen hämmästyttävän määrän opittavaa ainesta.
Turhaan ei tohtori Georgi Lozanovin kehittämästä opiskelumenetelmästä kertovaa kirjaa ole otsikoitu "Oppimisen vallankumoukseksi" (Tammi). Sen on kirjoittanut kolme amerkikkalaista Sheila Ostrander, Lynn Schoeder ja Nancy Ostrander, jotka kiinnostuivat Lozanovin menetelmistä kertovista tutkimustuloksista 60-luvun puolivälissä. (Lozanovin itsensä suggestopediasta kirjoittama kirja ilmestyi muutamia vuosia sitten suomeksi).
Suomalaisesta tuntuu hiukan yllättävältä, miksi opetusmenetelmä on kehitetty juuri Bulgariassa. Miksi ei suurissa teollisuusmaissa, jotka ovat ymmärrettävästi innokkaimpia kehittämään huippuaivoja ja siis myös yleisiä opiskelumenetelmiä?
Mutta suggestopedia ei olekaan modernin opetusteknologian tuottama menetelmä, vaan päinvastoin uusi sovellutus ikivanhoista menetelmistä kuten joogasta ja parapsykologiasta. Bulgariassa näiden asioiden harrastus on laajaa ja Sofiassa toimii valtion tuella Parapsykologian (kirjoitettu Praps..) ja suggestologian tutkimuskeskus. Sen yhteyteen perusti opetusministeriö vuonna 1966 Suggestopedian keskuksen, jossa Lozanov nykyisin työskentelee.
Suggestopediaa käytetään nykyisin sosialistisissa maissa ja Amerikassa. Viimeksi mainitussa sillä on saatu hyviä tuloksia mm. heikkojen oppilaiden opettamisessa. Toisaalta suggestopediasta ollaan innostuneita juuri sen tarjoamien huippusuoritusten mahdollisuuksien takia.
Normaalistihan ihminen käyttää noin 10 prosenttia henkisistä voimavaroistaan. Supermuistin kehittäminen on passiivisen 90 prosentin reservien käyttöönottoa.
Jos yritämme ratkoa maailman ongelmia ja selviytyä informaatiotulvasta nykyisine rajoittuneine mahdollisuuksinemme, emme onnistu milloinkaan. Jos emme ala käyttää vielä hyödyntämättömiä muistiresursseja, kehitys saattaa pysähtyä, Lozanov sanoo.
Muutamia suomalaisiakin on käynyt opetusministeriön tuella Sofiassa opiskelemassa suggestopedian käyttöä, sillä annetaan nykyisin opetusta pääkaupungin työväenopistojen kieliryhmissä. Nyt ilmestyneeseen kirjaan sisältyy ohjeita oppimismenetelmän käyttämisestä yksinkin. Apuvälineiksi ei tarvita oikeastaan kuin sopivaa musiikkia ja magnetofoni. Tulokset tuskin yltättävät ohjatun opiskelun tasolle, mutta suggestopedian periaatteiden selvittäminen auttaa jo normaalissakin opiskelussa.
Ja mikä kiehtovinta - mustia laajentavilla menetelmillä voidaan saada käyttöön muitakin mielen alueita. Parapsykologiset kyvyt, kuten asioiden ennalta näkeminen tai aavistaminen, sokean kyky nähdä värejä ja selkeänäköisyys (kyky irtautua ruumiista) ovat samoilla alueilla kouliintuvia taitoja väittää Lozanov.
Vaikea uskoa tavallisella rajoittuneella mielellä, vaikka ihmisillä on hämmästyttävän paljon kokemuksia näistä asioista, kun ruvetaan keskustelemaan.
Rentoutus oppimisen avain.
Kaiken tämän jälkeen tuntuu melkein petkutukselta ilmoittaa, ettei suggestopediassa sinäänsä ole mitään mystistä. Tehokas oppiminen perustuu ajatukseen, jonka mukaan mieli pystyy oppimaan nopeammin ja helpommin ruumiin ollessa yhtä aikaa rentoutunut ja vireä. Lozanovin havaintojen mukaan tällainen tila saadaan ihmisessä aikaan tietyntyyppisellä musiikilla. Ruumiin rytmit - muun muassa sydämen lyönnit ja aivojen sähkökäyrät - pyrkivät yhdenmukaistumaan musiikin kanssa. Parhaaksi on havaittu 1500 - 1700-lukujen musiikillisen tradition mukaan sävelletty barokkimusiikki (Bach, Vivaldi, Teleman, Corel, Händel), erityisesti heidän sävellyksiensä targo-osat. Niissä on ihmisruumiin luonnollista sykintää lähellä oleva tahti (60 kertaa minuutissa), joka saa aikaan rentoutumisen.
Mielen luukut ovat auki, mikään ei estä pakotonta sisään virtausta ja tässä tilassa tallentunut oppimateriaali painuu siis tehokkaasti mieleen. On kokeiltu myös pelkkää rytmistä oppimateriaalin esittämistä, mutta opiskelijat kokivat sen stressaavana. Musiikki toimii ikään kuin "äänellisenä hierontana", pehmentäjänä.
Sen laatu on tärkeää, tähdentää Lozanov. Muzakin tapainen taustamusiikki ei kelpaa, eikä henkilökohtaisella musiikkimaulla sinänsä ole merkitystä. Ääni, rytmi ja harmonia saavat aikaan rentoutumisen.
Hämmästyttävää muuten on, että barokkimusiikkia aikanaan sävellettiin miellyttämään ihmistä tietämättöminä niistä fysiologisista vaikutuksista, jotka nyt siitä voidaan mitata. Ja jo antiikin filosofit, kuten Pythagoras puhuivat "pyhästä geometrian" lakien mukaisesta musiikista. joka yhdistää. Ihmisen mielikin siis laajenee aivan toisiin mittasuhteisiin kuin tavallisessa rajoittuneessa olomuodossaan.
Original file name: 85ollik
This file was converted with TextToHTML - (c) 1995 Logic n.v. - Kris Coppieters