Lawler, James, M. IQ, Heritability and Racism. New York 1978
Arthur Jensen väitti 1969 Harward Educational Review'ssä
julkaistussa artikkelissa, että älykkyydestä 80% on
perittyä ja 20%:iin vaikuttaa ympäristö. Valkoisten ja
mustien älykkyysero on "todennäköisesti" seurausta
geeniperinnöstä. s. 7-8
- mustilla keskimäärin 18 pistettä alhaisemmat
ÄO-pisteet
- sosioekonomisissa luokissa 15-30 pisteen erot
- Englannissa todettu 55 pisteen ero ylempien ammattiluokkien ja
ammattitaidottomien työläisten välillä
(määrääkö taloudellinen, sosiaalinen,
kulttuuritausta)
(vai määräytyykö tausta ÄO:stä)
Älykkyyden perinnöllisyyden vakuuttavampia testikohteita
ovat olleet identtiset, eri ympäristössä kasvaneet
kaksoset.
Voidaan kysyä toisaalta onko eroja älykkyydessä? Onko mittaria (ÄO-testiä), joka mittaisi? Miten älykkyyden ilmenemistä arvostetaan (tuloksen arvo)? Periaatteessa sama kuin luovuus. Mikä on luovuuden tuote?
Älykkyys: vakio vai kehittyvä?
ÄO mittaa älykkyyden määrä = aivot.
Pesusieniteoria: peritty, vakio kyky
- hyvät aivot imevät enemmän
- eri aivoilla eri rajoittajat
Pesusieniteoria sanoo, että mielemme voi "kehittyä", mutta vain tiettyyn pisteeseen ja se piste on käsityskyvyn vakio. Se estää toisia etenemästä toisten ohi. ÄO on sisäinen "katto". s. 17
"Älykkyyttä mitattaessa ratkaisevaa ei ole se, mitä ihminen tietää, vaan se määrittelemätön sisäinen jokin, joka määrää ajattelun muodon ja laajuuden. Yleispätevä teoria on tosi, jos se selittää tosiasiat ja on todistettu käytännössä. s. 20 (se voiko moskovitsi tutkia objektiivisesti moskovitsin hyvyyttä) Ei toimita kiistellä asiasta, johon ei ole vastausta. Ei toimita kiistellä älykkyyden sisällöstä, koska ei tiedetä, mitä älykkyys todella on." Lawler s. 20 - 21 Ainut seikka, jonka varmasti tiedämme on, että älykkyyttä voidaan mitata. Tapamme mitata älykkyyttä määrittää älykkyyden. Kyse on tieteellisestä idealismista tai subjektiivisuudesta. Hans, Jurgen Eysenck kysyy: "Voimmeko tietää, että mittarimme tehoaa myös sellaiseen ainekseen, joka on mittausalueen ulkopuolella?" Tämä on luonnollisesti mahdoton kysymys vastattavaksi, mutta tieteessä on paljon "operationaalisia" teorioita. Oli olemassa mm. lämmönmittausmenetelmiä kauan ennen kuin tiedettiin, mitä lämpö on. s. 21 Operationaalista älykkyyden määrittelyä ei pidetä saavutettuna tasona älykkyysteorian kehityksessä, vaan riittävänä perustana teorian tekemiselle. s. 23 Operationaalinen menetelmä ei älykkyyden todellisuus antaa perustan älykkyyden "tieteelliselle" teorialle. (Jensen, Eusenck)
Eusenckin mukaan ajatusprosessi koostuu:
a. sähköisyyden mittauksesta, kun magneettinaula sivuaa
sähkökenttää
b. sähköisyyden "määrittelystä",
kompassinaulan liikkeessä
c. sähköisyyden teorian kehittämisestä
yleistämällä kompassinaulan liikkeen linjoja.
Tällöin lähtökohta ei ota huomioon
sähköisen tilanteen peruslakien selittämistä.
Samoin kömpelöksi jää myös kompassinaulan
"sisällön" selittäminen.
Eusenckin ja Jensenin ÄO-testit ovat älykkyyden heijastuksen muotoja, subjektiivisia menetelmiä tarttua olemassa olevaan ilmiöön, ihmisten henkiseen kapasiteettiin. Todellinen älykkyys otetaan ja sopeutetaan "menetelmäputkeen". s. 24 ÄO-testin "menestyksellisyys" on aiheuttanut sen, että testin ominaisuuksien tutkiminen on syrjäyttänyt itse älykkyyden tutkimisen. Testien tulokset sopivat yleiseen käsitykseen älykkyyden liittymisestä synnynnäisenä, kiinteänä osana ihmiseen. Se valaisee olemassa olevan sosiaalisen hierarkian harmoniaa. s. 25
ÄO testaa älykkyyttä "objektiivisena
todellisuutena" samalla tavalla kuin "atomit" tai "geenit" ovat
"objektiivisen todellisuuden aspekteja".
(uskomuksella tuetaan uskomusta => totuus)
Jensen: "Paras mitä voidaan tehdä on saada tuloksia tietynlaisesta käyttäytymisestä ja tarkistaa niiden suhdetta toisiin ilmiöihin ja selvittää, ovatko nämä suhteet järkeviä." s. 26
Älykkyys on se, mitä älykkyystesti testaa
älykkyytenä.
Mitä ÄO testaa?
- yksilötekstejä
- ryhmätestejä
Tunnetuin on Stanford-Binet-testi.
Kysymykset testaavat eri kykyjä, tietoja ja pelkkiä mielipiteitä. Suosii tiettyä kulttuuria ja luokkaa.
Mitä teet, jos sinut lähetetään kauppaan ostamaan leipää. Myyjä sanoo, että leivät ovat loppuneet. Oikea vastaus on, menen toiseen kauppaan. Väärä vastaus on, menen kotiin. Onko toisia kauppoja lähellä? Ovatko luottoasiakkaita? Onko ohje annettu kotiintulosta kyseisessä tilanteessa?
Ovatko testin sanat ja käsitteet käytössä lapsen ympäristössä? Onko matematiikka tarpeellista.
Testi ei saisi testata opittua vaan synnynnäistä.
Kulttuuri ei saa vaikuttaa. Onko käsityskyky ei-opittu kyky.
(kieli on opittu)
Testit s. 29-33.
Musta on valkoiselle sama kuin korkea: vihreälle, isolle,
matalalle, harmaalle.
(suhteellisuudet ovat opittuja mittareita)
(TESTI ON PASKAA, KOSKA KIELI ON OPITTU)
Pääkysymys on: Kuinka saadaan esille oppimattoman sisäinen, kuolemaan saakka vakiona pysyvä kapasiteetti, sellaisten seikkojen avulla, joihin liittyy oppimista ja kehittymistä. s. 37
(onko näin: kaikkien oltava samalla viivalla, poikkeama = älykkyys, vertailu eri yksilöiden välillä)
Vaatii kaikille yhteisen määrittämistä, universaalia testiä. Vääristämätön tulkki.
ÄO-testien historia ei kerro pyrkimyksestä ymmärtää älykkyyttä. Lähtökohtana oli älyn biologisen kiinteyden todistaminen. s. 39
ÄO-testien "luotettavuus"?
Tilastollinen menetelmä tekee mielipiteestä
"luotettavamman" ilmaisijan, mutta ei tee sitä todempaa.
(Voiko "ajattelua" opettaa .- ÄO-kannattaja Jensen - EI VOI! -
loogisesti oikein)
Enviromenttalistien teorioiden puutteellisuudet ovat aiheuttaneet geneettisten teorioiden esittäjien merkityksen kasvua. s. 87
Jos älykkyys on sisäinen ja kiinteä, silloin se on samalla myös perinnöllinen. Älykkyyserojahan on.
Jos ÄO-pisteisiin ei voi luottaa yleisen älykkyyden mittana, ei myöskään voida puhua ÄO:n periytyvyydestä. Jos 90% on perittyä, emme voi juuri tehdä mitään älykkyytemme hyväksi.
Kaksoset:
Saatu tulos, että mitä lähempänä
henkilöt ovat geneettisesti toisiaan, sitä
todennäköisempää on, että heidän
ÄO-pisteensä ovat samat.
Samasoluiset
- elävät yhdessä ÄO korrelaatio on 0.87
- erillään, 0.75
Tähän pohjautuu 80%:n periytyvyys. s. 160
On sanottu, että identtisten kaksosten, joiden geenit ovat samat, älykkyysero johtuu ympäristön eroista. Jos ympäristö on erittäin poikkeava, mutta eroja ÄO-pisteissä ei ole, silloin geneettiset tekijät osoittavat ylivoimaisuutensa ympäristötekijöihin nähden.
Original file name: 85lawle
This file was converted with TextToHTML - (c) 1995 Logic n.v. - Kris Coppieters