85 Kirj - Kamin, The Science and Politics of IQ

Kamin, Leon, J. The Science and Politics of IQ. New York 1974.

Johdanto:

"Ei ole olemassa mitään tietoa, joka johtaisi järkevän ihmisen hyväksymään hypoteesin siitä, että älykkyysosamäärätestin pisteluvut olisivat missään määrin perinnölliset. Äo-testi on palvellut sortovälineenä köyhiä kohtaan, puettuna tieteen valepukuun." Kamin s. 1-2

3. Erillään kasvaneet identtiset kaksoset

Paras tunnettu todiste, jolla ÄO-pisteiden perinnällisyyttä on tuettu, ovat olleet erossa kasvaneet identtiset kaksoset. s. 33 Voidaan olettaa, että jos älykkyysosamäärä olisi täysin perinnöllinen eikä mittauksessa olisi virhettä identtisten kaksosten ÄO olisi täysin sama. Enviromenttalistien hypoteesien mukaan kaksosten ÄO tulisi erota ratkaisevasti, mikäli he olisivat kasvaneet täysin erilaisissa ympäristöissä. s. 34

Löysin ainoastaan yhden, kaikissa tutkimuksissa toistuvan perustelun älykkyyden perinnöllisyydelle. Tarina on seuraavanlainen: Identtiset kaksoset ovat joutuneet erilleen heti syntymänsä jälkeen. He kasvavat mahdollisimman erilaisissa ympäristöissä. Heidät löydetään ja testataan. Huomataan, että heidän älykkyysosamäärät ovat aivan lähellä toisiaan. Kamin, Leon, J. The Science and Politics of IQ. New York 1974, s. 33 - 34, Lawler, James, M.IQ, Heritability and Racism. New York 1978, s. 160 - 161, Eysenck, Hans ja Michael, Kuka olen? Käyttäytymisemme psykologiaa. Helsinki 1981, s. 140

Professori Sir Cyril Bentin elinikäinen työ on ollut vaikuttamassa tärkeimpänä tekijänä ÄO:n perinnöllisyystutkimuksissa. Kamin tulee Bentin tutkimusten tarkastelussa siihen tulokseen, ettei hänen jälkeensä jättämät tulokset eivät ole sen arvoisia, että niistä toimittaisi puhua. Mt. s. 35 - 36

Shieldin raportti kertoi, että samanlaisessa ympäristössä kasvaneiden kaksosten korrelaatio oli 0.83. Eri ympäristössä kasvaneiden korrelaatio oli vastaavasti 0.51. Kertoimet eroavat merkittävästi ja korostavat erittäin voimakkaasti ympäristön merkitystä älykkyystestien piste-erojen määrääjänä. s. 50

Shieldin tietodot tukevat kokonaisuudessaan ympäristön merkitystä selitettäessä identtisten, erossa kasvaneiden kaksosten ÄO-pisteiden eroavuuksia. Tämä pätee silloinkin, kun ympäristöerot ovat pieniä. s. 52

Newmanin, Freemanin ja Holzingerin tutkimus.

Sield sai tulokseksi seitsemän erillään, mutta samanlaisessa ympäristössä kasvaneen identtisen kaksosparin ÄO-korrelaatioksi 0.99. Kymmenen paria, jotka olivat kasvaneet erilaisissa ympäristöissä ja käyneet erilaisia kouluja saivat huomattavasti alhaisemman kertoimen, 0.47. Tulos on erittäin hämmentävä ajatellen perinnöllisyyden geneettistä tutkimusta. Ero painottaa voimakkaasti ympäristön vaikutusta. s. 66

Jos näitä tutkimuksia (Burt, Shields, Newman ja Juel-Nielsen - käyttivät yhteensä 121 kaksosparia) käytetään geneettisen vaikutuksen selittäjänä ei niiden pohjalta ole syytä hylätä väitettä, ettei ÄO ole perityvä. s. 67

Seuraavaksi Kamin käy läpi tutkimuksia ÄO:n ja sukulaisuuden välisestä korrelaatiosta ja tulee seuraaviin tuloksiin. "Sukulaisuuteen liittyvä korrelaatiot eivät anna riittävää todistusta, joka oikeuttaisi kumoamaan ÄO:n perinnöllisyydestä esitetyn hypoteesin. s. 104 Kamin mukaansa Bentin antamat tiedota olivat monissa kriittisissä kohdissa miltei täysin epäluotettavia. Mt. s. 105

Adoptiolapset tuntuisivat antavan hyvän tilaisuuden perinnöllisyyden tutkimiseen. Lapset kasvavat adotiovanhempien antamassa kodissa. Jos ympäristö vaikuttaa ÄO:n, silloin adoptoitujen lasten ÄO:n täytyy heijastaa vain kasvatusympäristöä. Lapsella on biologisten vanhempiensa geenit. Jos ÄO riippuu perinnöllisyydestä, silloin lapsen ÄO:n täytyy noudattaa biologisten vanhempien ÄO:iä. s. 111

Skadak ja Skeels tutkivat 1949 63 adoptiolapsi- ja biologinen äiti-paria. Korrelaatio oli 0.44. Snygg tutki 312 paria ja sai korrelaatioksi vaatimattoman 0.13. s. 112

Verrattaessa kolmea tehtyä tutkimusta, tullaan tulokseen, ettei ole juuri eroa perheessä olevan adoptiolapsen ja oman lapsen sekä vanhempien ÄO-pisteissä. Tulokset eivät tue perinnöllisyyttä. s. 124

7. IQ kohdussa

Miten kohtukokemukset vaikuttavat ÄO:n? Professorit Jensen ja Herrnstein ovat sanoneet, että "jollakin ennen syntymää on päärooli tai yksittäisistä ympäristövaikutuksseikoista tärkein merkitys ÄO:n.

Jos painotetaan

Hän lainaa lisäksi professoreita Jenseniä ja Herrsteinia, jotka ovat sanoneet, että"jollakin seikalla ennen syntymää on "päärooli" tai yksittäisistä seikoista tärkein vaikutus ÄO:n ympäristövaikutuksista."

Jos painotetaan periytyvyyttä, sanotaan samalla, ettei koulutuksella tai sosiaalisella prosessilla ole juuri vaikutusta ÄO:n. s. 161

Kohtukokemukset on rinnastettu syntymäpainoon. Jos paino on alhainen, kokemukset ovat olleet huonoja. Jos paino on hyvä, kokemukset ovat olleet hyviä ja heidän ÄO:nsäkin on ilmaisesti korkeampi. Muutamat tutkimukset antavat pienen positiivisen korrelaation tukemaan tätä olettamusta. Toisaalta syntymäpainoon vaikuttaa myös perheen sosiaalinen asema ja köyhyys jne. Kriittisiä todisteita on sanottu saatavan identtisistä kaksosista ja syntymäpainoista. Jos paino on erilainen, onko eroa myös älykkyydessä. Ei ole saatu todistusta, että näin olisi. s. 162
- alhaiset painot, alhaisempi ÄO: Balson 1964, 9 paria s. 163
- Churchilla 1965, 13 paria, painon ero 1.7 pistettä p < 0.05.

Paitsi, jos suuri ero painossa, silloin on positiivinen korrelaatio.

Johtopäätelmät:

Geenit eivät vaikuta ÄO-pisteisiin. Ne, jotka on koulutettu vastaamaan ÄO-testin tyylisiin kysymyksiin, on koulutettu menestymään yhteiskunnassamme. Ne, jotka eivät halua tai pysty menestymään, eivät välttämättä kärsi huonommista geeneistä. s. 176

ÄO-tutkimuksissa on paljon poliittista ja ideologista painotusta.

Kirjansa loppupuolella Kamin mainitsee vielä täsmällisesti, ettei hän ole saanut mitään todisteita käytyään läpi kaikki älykkyyden perinnöllisyyteen liittyvät tutkimukset siitä, että älykkyysosamääräpisteet riippuisivat geeneistä. Mt. s. 175

Original file name: 85kamin