Absoluuttinen, Jumalasta tullut uskonto - mitä se on!

 

Absoluuttisen uskonnon kuten minkä tahansa uskonnon ydin on: "Miten ihminen pääsee uskontokunnan päämäärään?". Kirjoitan päämäärä-sanan pienellä alkukirjaimella siksi, ettei mikään uskonto- tai kirkkokunta ole Oivaltanut Päämäärää. Kysymys on siis siitä, mitä ihmisen tulee tehdä ja miten hänen pitää olla, jotta hän pääsee Päämäärään.

Tapahtuuko pääsy ryhmässä? Jos Päämäärä on elämässä, sinne päästään yksin, mutta miten on, jos päämäärä kutellaan olevan kuoleman jälkeisessä 'elämässä'? Koska uskonto- ja kirkkokunnissa kukaan ei ole päässyt Päämäärään elämässä, ne olettavat, että Päämäärä on kuoleman jälkeisessä. Kukaan ei ole sieltä tullut varmistamaan sitä. Uskonto- ja kirkkokunnilla ei ole tuotetakuuta. Ne voivat puhua mitä tahaansa lämpimikseen, kuten ne tekevätkin.

Jos Päämäärä on, kuten Uusi Testamenttikin sen sanoo elämän aikana, Päämäärään päästään yksin, yksilönä. Tai tehdään niin, että ajatellaan asian olevan näin. Otetaan tähän toinen asia, joka on vielä tärkempi. "Mikä on Jumala?" Minut yllätti 'kotijehovantodistaja'. Hän sanoi, että heillä Jumala on persoonallisuus. Miksi se yllätti minut? Mikä oli minun ja on edelleen minun näkemykseni Jumalasta?

77. Jesus said, "I am the light that is over all things. I am all: from me all came forth, and to me all attained.
Split a piece of wood; I am there.
Lift up the stone, and you will find me there."
77. Jeesus sanoi, ”Minä olen valo, joka on kaiken yllä. Minä olen kaikki: minusta kaikki tulee esiin ja minuun kaikki saapuu.
Halkaise puun pala; minä olen siellä.
Nosta kivi ja löydät minut sieltä.”

Mitä ihmeellistä edellisessä Tuomaan Evankeliumin lainauksessa on? Se on ensinnäkin minun näkemykseni. Eli mitä se loogisesti tarkoittaa? Jumala on Absoluutti, Jumala on Kaikkialla, Kaikessa, Kaiken aikaan, Ikuisesti. Mikä mättää? Jos otat tuon yhden jakeen, niin se kumoaa kaiken Raamattuun perustuvista uskonto- ja kirkkokunnista. Heidän oppiensa mukaan sinä pääset Päämäärään noudattamalla ryhmän oppeja ja rutiineja sekä ennen kaikkea olemalla mukana ryhmässä. Jumala on siellä, missä uskovat kokoontuvat eli ryhmän tilaisuuksissa. Jumala asuu heidän kirkossaan. Jumala on läsnä heidän ritulaaleissaan. Jumala ei ole läsnä muiden tilaisuuksissa. Ennen kaikkea Jumalaan ei voi tavoittaa ja siis Päämäärään ei voi päästä ominpäin ja ilman uskonto- ja kirkkokunnan johdatusta.

Mitä jos Jumala on edellisen jakeen mukainen ja läsnä kaikkialla ja kaiken aikaan? Tuo jae tuhoaa tai tuhoaisi kaiken Raamattua perustanaan käyttävista uskonto- ja kirkkokunnista. Jumala on Kaikkialla ja Kaikessa, Kaiken aikaa. Jumalan löytömiseen ei tarvitse uksonto- tai kirkkokuntaa. Jumalan on voinut löytää kaiken aikaa kuka tahansa ja he ovat löytänteet sen ilman uskonto- ja kirkkokuntia. He ovat siis päässeet Päämäärään omin voimin.

Montako heitä on? Minä etsin sinua, toista! Miksi se on niin oleellista? Millainen maailma on? Pitäisikö sille tehdä jotain? Lue seuraava!

48. Jesus said, "If two make peace with each other in a single house, they will say to the mountain, 'Move from here!' and it will move."
48. Jeesus sanoi, ”Jos kaksi rakentaa toistensa kanssa rauhan samassa huoneessa, he voivat sanoa vuorelle, ’Vuori liiku täältä!’ ja se liikkuu.”

Tuntuuko utopistiseltä, vaikka uskot Raamattuun. Otetaan uusiksi.

20. Niin hän sanoi heille: "Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta".

Tärkeä kohta - Jeesus polttaa perusteellisesti päreensä opetuslasten Uskon puutteen vuoksi: Voiko sen selkeämmin sanoa. Kuten huomataan parantamisesta on tullut jo jokapäiväinen asia, eikä enää korosteta kohteen Uskoa.

Edellinen Matteuksen juttu kertoo samaa, mutta ei viittaa siihen, että tarvittaisiin kaksi. Ydin on, ettei elämässä tunnu olevan edes kahta ihmistä, joka olisivat yhtä aikaa Perillä, Päämäärässä. Jos sinä edes epäilet olevasi, ota yhteyttä ja siirrettän vuoria.

 

Vanha tarina.

 

Absoluuttisessa uskonnossa Jumala on kaikkeus. Hän on kaikkialla. Hän ei ole sijoittunut tietyn ryhmän tai tietyn rakennuksen sisään. Häntä ei ole välttämätöntä lähestyä minkään ryhmän menojen avulla.

Absoluuttisen uskonnon Päämäärä: Ihmisen ajatus ei ole löytänyt Päämäärä elämästä. Siksi on päätelty, että Päämäärä on kuoleman jälkeisessä paikassa, Taivaassa, Jumalan Valtakunnassa. Tämä kuvastaa vain ja ainoastaan ihmisen ajatuksen rajallisuutta. Päämäärä on nimittäin elämässä, elämän aikana. Siispä Taivas on elämässä ja se löydetään ELÄMÄ elämässä Itsensä Absoluuttisen Tuntemisen avulla. Se tarkoittaa toisella tavalla sanottuna Absoluuttisen Rakastamisen avulla, joka on sama asia kuin edellinen Itsensä Tunteminen. Rakastaminen on vain Itsensä Tuntemisen jälkeinen tila, johon liittyy se, että ihminen Näkee itsensä sellaisena kuin hän on. Ihminen Hyväksyy itsensä sellaisena kuin hän on ja tämä antaa tien Itsensä Tuntemiseen. Kun ihminen Tuntee Itsensä Absoluuttisesti minuus häviää. Minä kuolee ja se tarkoittaa, että ihminen Näkee lähimmäisen käyttäytymisen samanlaisena kuin hänen oma käyttäytymisensä. Se johtaa lähimmäisen Hyväksymiseen samanlaisena ihmisenä kuin hän itse on. Minän ja sinän välinen erottelu häviää. Silloin ihminen Rakastaa Absoluuttisesti lähimmäistään niin kuin Itseään, koska kyse on samasta asiasta.
Kuoleman jälkeinen Taivas-ajattelu johtuu siis yksinkertaisesti siitä, ettei elämässä ole juuri nähty Itsensä Absoluuttisesti Tuntevia ihmisiä. Jos heitä on nähty, heidän käyttäytymisensä on ollut siinä määrin epämääräistä ja Lapsenkaltaista, ettei heitä ole voitu arvokkaiden uskonnon edustajien toimesta noteerata. He ovat olleet parhaimmillaan sanottuna ’Jumalan Hulluja’.

Koska Jumalaa ei löydetä Kaikkeudesta eli Kaikesta maailmassa, Jumalalle on tehty asuinpaikka, johon ihminen ei voi elämän aikana tutustua. Asuinpaikka on nimetty Jumalan Valtakunnaksi, Taivaaksi. Tästä ei ole pitkä matka siihen, että Jumalaa aletaan pitään persoonallisena Jumalan. Onhan hänen asuinpaikallaankin osoite. Yleensä tämänkaltaisilla suhtautumisella asioihin on vain yksi selitys. Ihmisen ajatus on rajallinen. Se ei pääse sinne, missä Absoluuttiseen uskontoon liittyvät asiat ovat. Siispä ihminen antaa asioille ajatuksen tukeman selityksen.

Synti ja ihmisen ajatuksen maailman paha: Ihmisen käsitys siitä, miten hän pääsee Päämäärään on ajatuksen avulla selitettynä se, että ihmisen pitää elämässään välttää pahan tekemistä ja ajattelemista sekä pyrkiä tekemään mahdollisimman paljon hyvää. Hyviin tekoihin liittyy luonnollisesti myös hyvät teot uskonnon opetusten mukaan. Tällaisilla teoilla ei ole mitään merkitystä Päämäärän suhteen. Tai niillä on negatiivinen merkitys, jos ihminen ei etsi muuta tietä Päämäärään, vaan tukeutuu ajatuksen hyväksymiin hyviin tekoihin. Ajatuksissaanhan minällinen ihminen ei voi olla hyvä eikä hän voi olla ajattelematta pahaa. Jos jo ajatus on Päämäärän vastainen, se tuomitsee kaikki sellaiset ihmisen Päämäärän ulkopuolelle. Se ei tuomitse ihmistä sen pahemmin, koska ihminen ei voi olla se, mikä hän on, ajatteleva ihminen. Ajatteleva ihminen toimii aina minän mukaan. Hänen kaikki tekonsa ovat minällisiä eli kaikki teot tähtäävät minän hyvään tai parempaan. Sitä ei yleensä ole mahdollista saavuttaa muutenkuin toisten kustannuksella.

Absoluuttisessa uskonnossa ihminen sortui syntiinlankeemuksen yhteydessä ei syntiin vaan ajattelun järjestelmään. Hän sai teollaan tietoisuuden hyvästä ja pahasta. Siis järjestelmään kuuluu niin suhteellinen hyvä kuin pahakin. Niitä ei voi erottaa toisistaan. Siksi hyvä teko on aivan yhtä turhanpäiväinen Päämäärän suhteen kuin pahakin teko.

Päämäärään tai kuten Raamatussa toisaalta sanotaan ’Paratiisiin, Eedeniin’ päästään ratkaisemalla ihmisen pelattavaksi laitettu Elämän Peli. Ratkaisu on käänteinen sortumisen kanssa. Siispä Päämäärään päästään Näkemällä ajatuksen järjestelmä ja luopumalla sen yksinvaltiaasta ohjauksesta. Lopullisesti ihminen ei pääse eroon ajatuksen järjestelmästä, mutta hän voi vähentää sen merkitystä.